Lisää vauhtia laajakaistaan – uutta teknologiaa ja nopeampia yhteyksiä
FiCom ja sen jäsenyritykset DNA, Elisa ja Telia tekivät noin kaksi vuotta sitten liikenne- ja viestintäministeriön kanssa yhteisen sitoumuksen laajakaistayhteyksien parantamiseksi. Sitoumuksessa todetaan, että ministeriön, viranomaisten ja toimialan yhteistyö on keskeistä, jotta laajakaistainfrastruktuurin kehittymistä osana suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä voidaan edistää.
Teleyritykset sitoutuivat tavoitteeseen, että Suomessa kaikkien kotitalouksien saatavilla on huippunopea, riittävän lataus- ja lähetysnopeuden mahdollistava laajakaistaliittymä, jotta yhteiskunnan laaja ja samanarvoinen digitalisaatio toteutuu.
Operaattorit investoivat viestintäverkkoihin Suomessa vuosittain noin puoli miljardia euroa. Meillä digitaalisen infran rakentaminen on markkinaehtoista, alan kilpailu erittäin kovaa ja kuluttajahinnat edullisia. Silti investointiaste on pysynyt korkeana: televiestintäalan bruttoinvestoinnit olivat viime vuonna 21,4 % liikevaihdosta. Muun yrityssektorin (pl. teleala ja rahoitussektori) investoinnit vastaavana aikana olivat 6,1 %. (Tilastokeskus: v. 2021 ennakkoaineisto)
Kattavuus laajenee ja liittymänopeudet kasvavat
5G-verkkoja alettiin Suomessa rakentaa vuoden 2019 alussa. Laajakaistasitoumuksen julkistusajankohtana marraskuussa 2020 5G-verkko oli avattu 68 paikkakunnalla. Nyt 5G-paikkakuntia on yli 250, ja jo noin neljä miljoonaa suomalaista asuu uusimman sukupolven mobiiliverkon alueella. Lisäksi tarjolle on tullut uudenlaisia 5G:n mahdollistamia verkkopalveluratkaisuja, kuten kiinteä langaton laajakaista (Fixed Wireless Access, FWA).
Vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla 4G-tekniikka tarjosi yhteysnopeudeltaan 100 Mbit/s laajakaistasaatavuuden 93 %:iin kotitalouksista. Tämän vuoden puolivälissä 94 %:lla kotitalouksista oli mahdollisuus hankkia sadan megan 4G-mobiililaajakaista, ja jopa 84 %:lla mahdollisuus samaan tai suurempaan nopeuteen uudella 5G-tekniikalla, kertoo Traficom. Mobiililaajakaistaliittymiä on Suomessa lähes 9 miljoonaa.
Kiinteitä laajakaistaliittymiä Suomessa oli kesäkuun 2022 lopussa 1 879 000. Kahdessa vuodessa kasvua on tullut 78 000 liittymän verran. Kiinteiden liittymien tarjonta Suomessa on vilkastunut parin viime vuoden kuluessa, ja yhteystekniikoista erityisesti kuituratkaisuiden määrä on kasvanut: kuitu kotiin (FTTH) ja kuitu kiinteistöön (FTTB) -liittymien yhteenlaskettu osuus kiinteistä laajakaistaliittymistä kasvoi 55 %:sta 62 %:iin vv. 2020 – 2022.
Myös nopeuksissa on otettu harppaus: yli 100 megabitin liittymien osuus kiinteistä laajakaistoista on 50 %, kun se vuonna 2020 oli 46 %, ja esimerkiksi yhteysnopeudeltaan 300−1 000 Mbit/s-liittymien osuus on jo 9 %, kun se vuonna 2020 oli 3 %.
Taajuussopimus raja-alueella hieno saavutus – digistrategiaan tarvitaan vauhtia
Sitoumukseen kirjattiin, että taajuuksien käyttöön liittyvät hidasteet esimerkiksi Venäjän rajan aiheuttamien rajoitteiden osalta pyritään ratkaisemaan. Venäjän ja Suomen telehallintojen viime vuonna neuvottelema koordinaatiosopimus 3600 – 3800 MHz taajuusalueen käytön ehdoista olikin erittäin tervetullut. Sopimus mahdollistaa kuluttajille ja muille viestintäverkon käyttäjille entistä paremmat langattomat laajakaistapalvelut koko Manner-Suomen alueella ja edistää siten myös alueellista tasa-arvoa.
Traficom teki pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä tärkeän raja-alueen taajuusratkaisun saamiseksi.
Sen sijaan sitoumuksessa esiin nostettu lupaprosessien keventäminen ja rakentamisen sujuvoittaminen ei ole kuluneella hallituskaudella edennyt käytännössä lainkaan. Esimerkiksi Marinin hallitusohjelman kirjaus mikrosahauksen edistämisestä on jäänyt toteuttamatta. Myös Väyläviraston rata-alueiden kautta vedettäviltä kaapelointitöiltä edelleen puuttuvat sopimusehdot ovat hidastaneet verkkorakentamista ja -investointeja. Oman lisähaasteensa tietoliikenneinfran rakentamiseen on tuonut suurimpien kuntien ja Kuntaliiton ympäristöministeriölle tekemä esitys kunnossapitolain tarkistamisesta. Kunnat esittävät muutoksia erityisesti kaduilla tehtäviä töitä koskevaan sääntelyyn: käytännössä muutokset tarkoittaisivat sitä, että kunnalla olisi oikeus yksipuolisesti siirtää infratyön aloitus tai jopa kieltää se kokonaan.
On erittäin tärkeää, että verkkojen lupa- ja rakentamisehdot olisivat mahdollisimman yhdenmukaiset ja sujuvat eri puolilla Suomea, jotta yksi alueiden houkuttelevuustekijä, huippunopeat viestintäverkot, saadaan ripeästi ulottumaan koko maahan.
Sitoumuksessa todettiin, että ministeriön, viranomaisten ja toimialan yhteistyö on keskeistä. Digitaalisen yhteiskunnan rakentamisen pitäisikin olla yhteinen tavoitteemme kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Onko kuitenkin niin, että digiasioiden edistäminen on − digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmän perustamisesta huolimatta − edelleen liian siiloutunutta?
