Mahdollinen sähköpula vaikuttaa myös viestintäverkkoihin

Energia-ala ja viranomaiset valmistelevat parhaillaan toimia mahdollisen sähköpulan varalta. Viestintäverkot vaativat toimiakseen sähköä, joten häiriöt sähkön jakelussa heijastuvat myös viestintäverkkoihin ja -palveluihin.

Sähköä on tuotettava jatkuvasti yhtä paljon kuin sitä kulutetaan. Jos maamme oma sähkön tuotanto ja tuonti eivät kykene kattamaan kulutusta, saatetaan sähkön jakelua joutua rajoittamaan. Tällöin Suomen kantaverkkoyhtiö Fingrid ohjeistaa paikallisia jakeluverkkoyhtiöitä katkaisemaan sähkön jakelun enimmillään pariksi tunniksi kerrallaan.

Sähkökatkot ovat viimeinen sähköpulassa käytettävä keino. Ennen sitä on mm. eri tavoin pyritty säästämään sähköä sekä käynnistetty häiriötilanteisiin tarkoitettuja varavoimalaitoksia. Jos sähköt kuitenkin joudutaan katkaisemaan kahden tunnin määräajaksi, se vaikuttaa myös viestintäpalveluiden kokonaisuuteen. Parin tunnin sähkökatkon aikana mobiiliverkon peruspalvelut, puhe ja tekstiviestit, toimivat normaalisti. Sähkökatkoalueella datayhteydet kiinteässä verkossa lakkaavat toimimasta ja mobiiliverkoissa palvelutaso saattaa hidastua huomattavasti. Kun sähkön jakelu palautuu, myös datapalvelut palaavat normaaleiksi.

Viestintäverkot ja niiden sähkönsyöttö ovat Suomessa toteutettu lain ja Traficomin määräysten mukaisesti. Viestintäverkkojen ja -palveluiden laatuvaatimuksista säädetään seikkaperäisesti sähköisen viestinnän palvelulaissa. Lain tavoitteena on mm. varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia.

Teletoiminnan häiriötilanteita koskevia lain säännöksiä tarkennetaan lisäksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin määräyksellä, joka asettaa teleyrityksille velvoitteet viestintäverkkojen ja -palvelujen tehonsyötön varmistamiselle. Käytössä on mm. varavoimalaitoksia sekä varavirtalähteitä.

Määräystä on uusittu noin vuosi sitten, ja osa uudistuksista tulee voimaan asteittain vuoden 2024 alkuun mennessä. Uudistettua määräystä on valmisteltu erittäin huolellisesti, ja sen laatimiseen ovat osallistuneet Suomen parhaat asiantuntijat. Sähköpulan aiheuttamat katkokset sähkön jakelussa ovat määräyksen tarkoittamia häiriötilanteita.

Suomessa varautuminen viestintäverkkojen sähkönsaannin häiriöihin on kansainvälisesti poikkeuksellisen hyvä. Operaattorit varmistavat verkkojensa keskeytymättömän virransyötön Traficomin määräyksen mukaisesti. Varateholähteiden vaadittu varmistusaika vaihtelee 15 minuutista 12 tuntiin viestintäverkkojen ja -palveluiden tärkeysluokan mukaan. Kriittiset kohteet on varmistettu pysyvillä varavoimalaitteilla, joilla on turvattu sähkösaanti vielä merkittävästi pidemmäksi ajaksi – jopa useiksi päiviksi. Suurin osa sähkökatkoksista ja häiriöistä on normaalisti hyvin lyhyitä, kestoltaan alle 15 minuuttia.

Varateholähteet vaativat aina riittävät ja vankkarakenteiset tilat, jotka kestävät niiden painon. Lisäksi esimerkiksi varavoimalaitos tarvitsee sopivan paloturvallisen tilan, eikä se saa aiheuttaa melu- tai pakokaasuhaittoja ympäristöönsä. Sen on sijaittava paikassa, jonne ei pääse ulkopuolisia. Varateholähteiden käyttö on myös ympäristökysymys: akustoyksikkö painaa noin kuusisataa kiloa, niiden uusimisväli on viisi vuotta, ja ne sisältävät runsaasti ympäristölle myrkyllistä lyijyä.

Kuluttajien kannattaa varautua sähkökatkoihin pitämällä puhelin sekä varavirtalähde ladattuina. Kaksituntisen sähkökatkon aikana puhelimella voi normaalisti soittaa ja lähettää tekstiviestejä, mutta nettiin pääsee vain hyvin rajoitetusti. Myöskään sähköä käyttävät laitteet, kuten tietokone, kodin WiFi-reitittimet ja televisio, eivät toimi. Katkon jälkeen internetyhteydet palautuvat normaaleiksi.

Elina Ussa, toimitusjohtaja, FiCom ry