Ministeri Haatainen: Kansainvälisten osaajien maahantuloa sujuvoitettava

Millainen merkitys digialalla on koronakriisissä ja siitä toipumisessamme?

Digitalisaatio vaikuttaa horisontaalisesti läpi toimialojen ja koko yhteiskunnan. Lukuisat organisaatiot ja yritykset ovat ottaneet nopeasti valtavan digiloikan ja todistaneet kykynsä sopeutua uuteen tilanteeseen. Laajamittainen siirtyminen etätyöhön ja -opiskeluun on kuormittanut erityisesti tieto- ja viestintäteknologiaan erikoistuneita ICT-alan yrityksiä ja kriittisten yritysten IT-toimintoja.

Digikehityksen vauhtia tulee pitää yllä, sillä se auttaa meitä nousemaan talouden taantumasta koronakriisin jälkeen.

Datatalous, jossa arvoa syntyy uusista dataa hyödyntävistä liiketoimintamalleista, tarjoaa uudistumisen mahdollisuuksia Suomen laaja-alaiselle yrityskentälle aina teollisuudesta palvelu- ja kuluttajamarkkinoille asti. Noin 10 % osuus yrityskannastamme on jo vahvasti kiinni digitaalisessa liiketoiminnassa. Näiden yritysten kilpailukykyä tulee tukea, mutta vähintään yhtä tärkeää on nostaa kärjen alapuolella olevia pk-yrityksiä mukaan kehityksen kärkeen rakentamaan uutta kasvua.

ICT –sektorilla voi olla keskeinen rooli tiennäyttäjänä siirryttäessä innovatiivisiin, vähän energiaa käyttäviin teknologioihin ja kestäviin ICT -ratkaisuihin.

Suomessa ICT-alalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi suurin. Aiemmin olemme olleet ICT-työllisten EU-tilastossa ykkönen. Miten turvataan alan toimintaedellytykset ja kehitys Suomessa?

Tutkimus, tuotekehitys- ja innovaatiotoiminta on tärkeää ICT-alan tulevaisuuden kannalta. Tarvitaan enemmän yritysten yhteistyötä korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten kanssa, sillä kehitys tapahtuu näiden välisen yhteistyön tuotoksena.

Tällä hetkellä Suomessa on puutetta ICT-alan osaajista, heitä tarvitaan eri aloilla digitalisaation läpäistessä horisontaalisesti eri toimialat. ICT-osaajien koulutusmääristä on huolehdittava ja mahdollistettava paremmin jatkuva oppiminen työnteon ohessa. Kansainvälisten osaajien maahantuloa on jatkuvasti sujuvoitettava.

Minulla on myös käsitys, että naiset ovat jossain määrin hyödyntämätön potentiaali ICT-alalla. Sekä koulutuksessa että alan yrityksissä olisi syytä miettiä monimuotoisuuden lisäämistä ja sen tervetulleeksi tekemistä.

Digiala tarvitsee osaajia menestyäkseen. Millä keinoin alalle saadaan riittävästi ammattitaitoista työvoimaa?

Nuorten osalta pitää nostaa alan brändin kiinnostavuutta sekä lisätä työharjoittelu- ja oppisopimuspaikkoja.

Lyhyiden elinkeinoelämän tarpeista lähtevien ”täsmäkoulutusten” ja räätälöityjen sisältöjen tarjontaa pitää lisätä. Tähän liittyvät niin ELY:jen hankintatoiminta, työvoimakoulutuksen yhteishankinta ja tulevan jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskuksen hankinnat sekä valtionavustustoiminta.

Työmarkkinajärjestöjen TYÖ2030-ohjelman kautta on hyvä mahdollisuus kannustaa työnantajia digitaitojen kehittämiseen mm. toimialahankkeiden ja johtajien sparrauksen avulla.

Pidemmällä aikavälillä pitkäkestoisen koulutustarjonnan eli aloituspaikkojen lisääminen korkea-asteella on tärkeää, samoin digitaitojen lisääminen opetuksen yhteyteen peruskoulusta lähtien.

Työperäisen maahanmuuton edistäminen, joka on yksi työministerin prioriteetteja, koskee tietysti läheisesti ICT-alaa. ICT-alan osaajia houkutellaan Suomeen töihin, työlupaprosesseja nopeutetaan ja Suomea työntekopaikkana markkinoidaan kansainvälisesti.

Suomalainen byrokratia on hankaloittanut ulkomaisten osaajien palkkaamista. Mitä ulkoimaisen työvoiman rekrytoimiseksi ja maahan tulon helpottamiseksi on tehty ja mitä voidaan vielä tehdä?

Hallituksen tavoitteena on yhden kuukauden keskimääräinen käsittelyaika kaikille työ- ja opiskeluperusteisille oleskeluluville hallituskauden aikana ja lisäksi nopean luvan reitti erityisasiantuntijoille, kasvuyrittäjille sekä heidän perheenjäsenilleen jo vuoden 2021 aikana. Lupaprosessien merkittävä nopeutuminen edellyttää mittavia uudistuksia niin lainsäädäntöön, lupamenettelyihin kuin sähköisiin järjestelmiin.

Erityisasiantuntijoiden, kasvuyrittäjien ja heidän perheenjäsenilleen räätälöitävän pikakaistan toteuttamiseksi on syyskuussa 2020 käynnistetty poikkihallinnollinen valmistelutyö. Pikakaistalla tarkoitetaan palvelulupausta, jossa erityisasiantuntijan/kasvuyrittäjän ja heidän perheenjäsenensä sähköiselle oleskelulupahakemukselle luvataan päätös 14 vrk:n sisällä hakemuksen lähettämisestä ja maksamisesta verkkopalvelussa.

Talent Boost -ohjelman tavoitteena on tehdä Suomesta kansainvälisesti houkutteleva paikka työskennellä, opiskella, tutkia ja yrittää. Talent Boost -maakuvatyö, jolla edistetään Suomen tarjoamien työ- ja uramahdollisuuksien kansainvälistä tunnettuutta, käynnistyi vuonna 2018. Maakuvatyön #FinlandWorks-brändikonseptin pääviestit kertovat toimivasta hyvinvointivaltiosta, jonka vahvuuksia ovat luonto ja kestävä kehitys, perheystävällisyys sekä koulutus ja osaaminen. Viestinnässä ja markkinoinnissa tehdään tiivistä yhteistyötä isoimpien kaupunkien ja muiden kansainvälisiä osaajia houkuttelevien toimijoiden kanssa.

Kehitämme kansainvälisen rekrytoinnin palveluita yrityksille. Yrityksille tarjottavat kansainvälisten osaajien rekrytoinnin palvelut ovat esimerkiksi neuvontaa ja sparrausta, työyhteisön kehittämiskoulutusta, kielikoulutuksia, rahoitusta ja mätsäystä. Yritykset voivat hakea Business Finlandin Talent Explorer -rahoitusta kansainvälisen osaajan palkkaamiseksi kansainvälistymistä edistäviin tehtäviin. Yrityspalvelujen avulla voidaan laajentaa tarjolla olevaa osaajapoolia ja madaltaa kynnystä kansainvälisen osaajan palkkaamiseen.

Mitä tarkemmin tunnistamme työvoimatarpeet ja maailmalla olevan osaajatarjonnan, sitä paremmin voimme kohdentaa yrityksille suunnattuja palveluja. Tästä syystä kehitämme kansainvälisen työvoiman tarpeiden ja tarjonnan tunnistamisen mallia.