Mistä opiskelijat ICT-alalle?
ICT-ala kehittyy huimaa vauhtia ja sen merkitys yhteiskunnassa on keskeinen. Alalle tarvitaan jatkuvasti uusia osaajia, mutta opiskelijoita valmistuu liian vähän, ja ammattilaisten vaje kasvaa vuosittain. On tärkeää tuoda mielikuvat teknologia-alasta nykypäivään ja lisätä alan houkuttelevuutta opiskelijoiden keskuudessa. Myös täydennys- ja muuntokoulusta on kehitettävä.
”Tietoliikenne alana on muuttunut 2000-luvulla dramaattisesti”, sanoo tietoverkkotekniikan professori Jukka Manner Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitoksesta. “Internet- ja IP-pohjaiset verkot 90-luvulla olivat jo iso muutos, mutta pilvimaailma teki verkoista ja niiden palveluista globaalisti hajautettuja. Jo ennen nykyistä 5G:n aikakautta tietoverkot ovat muuttuneet kohti ohjelmoitavuutta, ja 5G vie tätä entistä pidemmälle. Enää yhteyksiä ei rakenneta ainoastaan kaapeleita vetämällä, vaan ytimessä on verkkojen ja niiden toiminnan ohjelmointi”, kertoo Manner.
Yritysmaailma kaipaakin kipeästi uudenlaisia osaajia. Digiyhteiskuntamme kehitys on riippuvainen monialaisista ammattilaisista. ”Ohjelmistokehittäjäpula on jo kroonistunut Suomessa, mutta yhä enemmän tarvitaan myös holistisia ja soveltavia osaajia, jotka tukevat Suomea digiloikan ottamisessa. Mm. tekoäly, tietoturvallisuus ja kyky isojen tietomassojen hyödyntämiseen ovat oleellinen osa tämän päivän ja tulevaisuuden haluttua osaamista. Ei riitä, että esim. tekoälyä opiskellaan erillisenä kokonaisuutena, vaan tarvitaan myös kykyä soveltaa opittua esimerkiksi teollisen tuotannon prosesseihin tai palvelusuunnitteluun”, sanoo Suomen Ericssonin toimitusjohtaja Harri Oikarinen.
”On myös olennaista varmistaa, että tietoliikenne- ja verkkoteknologian koulutusohjelmat sisältävät jatkossakin perusteknologian koulutusta; radioteknologia, verkkoarkkitehtuuri ja -komponentit eivät ole menettämässä merkitystään teknologisen osaamisen perustana”, muistuttaa Oikarinen.
”Suomessa teknologia-alan ammattilaisia koulutetaan ammattikorkeakouluissa sekä monissa yliopistoissa, esimerkiksi Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä. Esimerkiksi Aalto-yliopiston Tietoliikenne- ja tietoverkkotekniikan laitos tarjoaa koulutusta syvällisistä teoreettisista teemoista ja radion fyysisestä toiminnasta mobiili- ja tietoverkkojen suunnitteluun ja ohjelmointiin, pilvipalveluihin, käyttöliittymiin ja liiketoimintamalleihin”, kertoo professori Manner.
Vanhentuneet mielikuvat esteenä?
Ammattikorkeakouluissa ICT-alan opiskelijoiden ja tutkintojen määrät ovat kummatkin olleet pienessä kasvussa viimeisten vuosien aikana. Vuosittainen valmistuneiden määrä on kuitenkin vain noin puolet uusien opiskelijoiden määrästä. Yliopistoissa ja teknillisissä korkeakouluissa tilanne on tältä osin parempi: tutkintojen määrä verrattuna uusien opiskelijoiden määrään on 80 ja 100 prosentin välillä.
”Iso haaste meille eri yliopistoille on opiskelijoiden kiinnostus alaa kohtaan. Hakijamäärät ja valittujen osaaminen ovat laskeneet 2000-luvulla. Tietoliikenne- ja tietoverkko alana kärsii vanhoista mielikuvista, ja perinteisen tietotekniikan jossain määrin kapea-alaisuudesta”, sanoo professori Jukka Manner.
Se, miten opiskelijoita voisi houkutella ICT-alan opintoihin onkin Harri Oikarisen mielestä tuhannen opintopisteen kysymys. ”Kaikilla alan toimijoilla on oma rooli ICT-alan houkuttelevuuden kasvattamiseksi: mikä onkaan parempi kuin elävä esimerkki ja tai lähipiirin esikuva. Tulevaisuuden osaajat etsivät myös työstänsä merkityksellisyyttä ja ICT-sektorin tulisi pystyä viestimään nykyistä paremmin esimerkiksi viestintäteknologian roolista ilmastomuutoksen torjunnassa”, Oikarinen muistuttaa.
ICT-ala on myös edelleen hyvin miesvaltainen: naisten osuus sekä uusista opiskelijoista että valmistuneista on vain noin neljännes, eikä määrä ole juurikaan kasvanut viime vuosina. Oulun yliopisto haluaa uudella kampanjallaan rikkoa stereotyyppisiä mielikuvia teknologia-alasta ja houkutella erityisesti naisia opiskelemaan ICT-alalle ja tarttumaan sen tuomiin mahdollisuuksiin. Oulussa myös lisätään voimakkaasti ICT-ohjelmien opiskelupaikkoja.
Alan vaikutusmahdollisuuksia
”ICT-alan aloituspaikat oppilaitoksissa kattavat juuri ja juuri alalta eläköityvät, mutta maamme kilpailukyvyn ylläpitämiseksi tarvitaan enemmän osaajia”, sanoo Harri Oikarinen Ericssonilta. Jotta Suomi pysyy teknologian kärkimaana, tarvitaan alalle runsaasti lisää ammattilaisia.
Toimiala voisi osallistua eri vaiheissa ja eri tavoin entistä aktiivisemmin osaajapulan ratkaisemiseen. Oikarinen listaa kuusi eri keinoa:
1) Opintojen suuntautuminen lukiossa. Pitkän matematiikan ja muiden luonnontieteiden suosion kasvu saattaa johtua arvosanojen kasvaneesta merkityksestä sisäänpääsymahdollisuuksiin, mutta kiinnostus pitäisi saada ohjattua myös jatkokoulutuksen, valinnaisuuden ja työelämän menestymisen edellytyksiin.
2) Korkeakouluopintojen sisältö ja houkuttavuus. Päätökset opiskelupaikan hakemisesta tekee opiskelija itse usein varsin hatarin tiedoin alan töiden todellisesta luonteesta ja monimuotoisuudesta. Tiivistämällä yritysten, oppilaitosten ja opiskelijoiden yhteistyötä olisi mahdollista antaa nykyistä parempi kuva opintojen tuomista mahdollisuuksista osana alan ja jopa globaalin infrastruktuurin tulevaisuutta. Tätä voisi avata vierailevin luennoin ja yritysten teettämillä käytännönläheisillä harjoitus- ja projektitöillä.
3) Työelämän monimuotoisuus. Työelämän monimuotoisuuden kehittämisen kautta voisi löytyä paljon uusia mahdollisuuksia. On tärkeää luoda sellainen kulttuuri, joka kannustaa jokaista yksilötasolla työurankestoiseen oppimiseen. Pitäisi pystyä siirtymään työnantajavetoisesta osaamisen kehittämisestä työntekijäkeskeisempään malliin, jossa jokainen yksilö uuden tehtävän tai projektin edessä arvioi oman kyvykkyytensä ja lähtee etsimään sopivaa tapaa opetella uudet taidot yhteistyössä työnantajan kanssa.
4) Integrointi opiskelun ja työelämän välillä. Integraatio opiskelun ja työelämän välillä pitäisi alkaa jo ensimmäisestä vuodesta, eli kaikkien opiskelijoiden tulisi päästä alan harjoittelupaikkoihin. Opiskelun edetessä pitäisi olla enemmän joustoja, jotta palkattu henkilö voi ensin valmistua ja myöhemmin laajentaa omaa osaamistaan töiden ohessa. Erilaiset osa-aikajärjestelyt pitäisi olla enemmän arkipäivää.
5) IT:n hyödyntäminen muilla tieteenaloilla. Kytkentä muihin tieteenaloihin tulisi tehdä näkyvämmäksi ja sitä kautta saada kiinnostus tekniikan hyödyntämiseen kaikilla yhteiskunnan eri osa-alueilla.
6) Ammatillinen kasvupolku. Ammatillinen kasvupolku oman tieteen alan sisällä ja alanvaihtajille tulisi olla selkeämpi. Esimerkiksi jos henkilöllä on jo jokin ammattitutkinto, osa näistä opinnoista voitaisiin hyväksi lukea ICT-alan opinnoissa, mikä madaltaisi kynnystä siirtyä uudelle alueelle. Myös työuran epäjatkuvuuskohdissa alan vaihtaminen voi olla nykyistä varteenotettavampi vaihtoehto, jos uudelle uralle siirtyminen olisi selkeästi viitoitettu ja taloudellinen asema turvattu.