Miten valtio voi edistää 5G-verkkoja?

Suomi on viestintäpolitiikassaan edelläkävijämaa, jossa on tehty paljon hyviä päätöksiä. Suomessa kaikki nykyiset 5G-taajuudet jaettiin ensimmäisenä EU:ssa, ja teleyritykset aloittivat heti kaupallisten verkkojen rakentamisen. Nyt, reilu kaksi vuotta myöhemmin, jo puolet suomalaisista asuu 5G-verkon alueella.

Jotta Suomi saa edistyksellisyydestään kilpailuetua, koko Eurooppa pitää nostaa kehityksen kärkeen. EU:n sisämarkkinat ovat taloudellisesti äärimmäisen tärkeitä 5G:tä hyödyntäville teknologioille ja sovelluksille, ja muiden jäsenmaiden odottelu voi muodostua meille tuskastuttavan hitaaksi.  

5G elintärkeä myös EU:lle

Euroopan unioni on 5G:n edistämisessä tosissaan. 5G:n hyödyntäminen on EU:n painopisteissä yksi tärkeimmistä kilpailukykyä lisäävistä asioista. Komission tavoite oli, että vuoden 2020 aikana ensimmäiset 5G-taajuudet olisivat kaikissa jäsenmaissa käytettävissä ja verkkojen rakentaminen käynnissä. Monissa EU-maissa tähän tavoitteeseen ei kuitenkaan päästy. Jopa Ruotsissa ensimmäiset taajuushuutokaupat olivat vasta tämän vuoden puolella.

EU:n on nostanut 5G:n myös yhdeksi elpymistukivälineen seitsemästä lippulaivakohteesta: merkittävä summa digitalisaatiobudjetista pitäisi käyttää 5G-verkkojen rakentamiseen. Moni jäsenmaa, esimerkiksi Saksa ja Italia, onkin alustavissa suunnitelmissaan kertonut näin tekevänsä. EU:n tavoite on, että vuonna 2025 kaikki kaupunkialueet ja pääväylät ovat 5G-verkon piirissä.

Suomi ei EU:n 5G-tavoitetta omissa elpymistukikohteissaan huomioi. Päinvastoin laajakaistatuki muokataan meillä nykyisestä teknologianeutraalista lähestymistavastaan vain kuiturakentamista suosivaksi. Näin heitetään romukoppaan EU:n johtava ajatus siitä, että teknologioiden vapaa kilpailu tuottaa entistä tehokkaampia ratkaisuja ja lisää innovaatioita sekä kilpailukykyä. 

Suomen viestintäverkot ovat rakentuneet pääosin markkinaehtoisesti. Jatkossakin pitää markkinaehtoisen rakentamisen olla ensisijaista ja valtion tuen vasta toissijainen, tarkkoihin vaikuttavuusarvioihin perustuva ratkaisu.

Keinoja, joilla valtio voi pitää Suomen 5G-kärkimaana

• Turvataan langattomille laajakaistoille riittävät taajuudet. 5G-edelläkävijyys edellyttää taajuuksia täysimääräisesti kaupallisille teleyrityksille mahdollisimman nopealla aikataululla. Suomen on oltava aloitteellinen ja tavoitteellinen WRC:ssä (World Radio Conference).
• Taajuuksien jakomenettelyn on varmistettava tasapuolinen kilpailutilanne. Valtiolla ei pidä olla fiskaalisia tavoitteita, vaan yritysten kyky investoida on turvattava. Suomen ja Ruotsin 5G-taajuuksien huutokaupat ovat tästä onnistunut esimerkki.
• Viestintäverkkojen sijoituslupien on oltava jatkossakin pysyviä, eikä sijoittamisesta saa periä vuokraa tai muuta vastiketta. Periaate koskee niin tukiasemien sijoittelua kuin myös kuidun rakentamista. Suomessa pääsääntöisesti kaikki mobiiliverkon tukiasemat ovat kuidutettuja.
• Tavoitteen saavuttaminen edellyttää aidosti teknologianeutraalia politiikkaa ja päätöksiä niin lainsäädännön kuin mahdollisten valtiontukienkin osalta.
• 5G-verkon terveysturvallisuudesta huolestuneiden viesteihin on vastattava päättäväisesti ja johdonmukaisesti, jotta mobiiliteknologian kehitystä haittaavaa liikehdintää ei synny. Vastuu asiallisen tiedon levittämisestä on viranomaisilla, Traficomilla ja erityisesti Säteilyturvakeskuksella.
• Kyberturvallisuuteen liittyvät kysymykset pitää ratkaista ripeästi, läpinäkyvästi ja yhdessä toimialan kanssa.
• Datakeskusten lisäksi myös tukiasemien sähkövero siirretään teollisuussähkön piiriin. Näin tuetaan digitaalisen infran ripeää rakentumista.