Mobiilidata, 5G ja kuituverkot
Suomi on mobiilidatan maa
2010-luvulla mobiilidatan käyttö Suomessa on yli 30-kertaistunut. Vuonna 2016 käytetyn mobiilidatan määrä Suomessa oli 1 060 000 teratavua ja vuonna 2017 pelkästään alkupuoliskolla 726 667 teratavua. Vaikka kasvu on hieman hidastunut, tämä on edelleen 57 % enemmän kuin vuotta aiemmin (Viestintävirasto).
Matkaviestinverkossa siirretty data Suomessa
Pohjoismaiden ja Baltian maiden viestintävirastojen yhteisen Telecommunication Markets in the Nordic and Baltic Countries –julkaisun mukaan Suomen matkapuhelinverkoissa siirrettiin dataa selkeästi muita Pohjoismaita ja Baltian maita enemmän. Kuukaudessa siirretty datamäärä henkilöä kohti oli vuonna 2016 Suomessa 16,05 gigatavua, kun se seuraavaksi tulleella Latvialla oli 6,54 gigatavua (viime vuoden vastaavia tietoja ei vielä ole saatavilla). Suomessa mobiilidataa siis siirrettiin yli kaksi kertaa enemmän kuin seuravana olevassa Latviassa. Mobiilidataliikenteen määrä on vuodesta 2013 alkaen kasvanut Suomessa huomattavasti muita Pohjoismaita jai Baltian maita enemmän. Datamäärä henkilöä kohti tarkoittaa tässä sitä, että datamäärä on jaettu maan väestön lukumäärällä.
Maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna matkapuhelinverkossa siirretyn datan määrä Suomessa on omissa lukemissaan. Tefficientin Industry Analysis – julkaisun mukaan Suomessa siirrettiin mobiilidataa vuoden 2017 ensimmäisellä vuosipuoliskolla keskimäärin 11,3 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Listalla toisena olevassa Taiwanissa mobiilidatan määrä oli 9,7 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Seuraavina olevissa Itävallassa ja Tanskassa vastaavat lukemat olivat 5,5 ja 4,5 gigatavua kuukaudessa yhtä SIM-korttia kohti. Selvityksessä oli mukana yhteensä 35 maata. Tefficient ilmoittaa mobiilidatan määrän SIM-korttia kohti, mikä on eri asia kuin käyttäjää kohti. Yhdellä käyttäjällä on usein enemmän kuin yksi SIM-kortti, esimerkiksi matkapuhelimessa ja tabletissa.
Maailmanlaajuisten mobiilidatamäärien ennusteet näyttävät edelleen kasvua
Maailmanlaajuisten mobiilidatan käyttömäärien arviot ja ennusteet poikkeavat toisistaan, mutta kaikki ennakoivat kuitenkin voimakasta kasvua.
Cisco arvioi koko maailmanlaajuisen mobiilidatan määräksi tänä vuonna 16,6 eksatavua kuukaudessa, ja vuonna 2021 määrän ennustetaan olevan 48,3. Ennusteen mukainen kasvu vuosina 2016 – 2021 olisi 46 prosenttia vuosittain.
Ericssonin ennusteen mukaan maailmanlaajuisen mobiilidataliikenteen määrä vuonna 2023 olisi 110 eksatavua kuukaudessa. Tästä 95 prosenttia ennustetaan tulevan älypuhelimista.
Eniten mobiilidatan käyttöä lisäävät videot. Niiden osuuden ennustetaan vuonna 2023 olevan 75 prosenttia koko maailmanlaajuisesta mobiiilidataliikenteestä.
5G tulee, olemmeko valmiita?
Kuluvan vuoden alussa 35 operaattoria 23 maasta on ilmoittanut sitoutumisestaan 5G-verkon käyttöönottoon. Tarvittavat taajuudet on joko jo varattu tai niiden varaaminen 5G-verkon käyttöön on suunnittelun alla 42 maassa. GSA:n mukaan Euroopassa seitsemän maata suunnittelee taajuuksien huutokauppaa tai muuta jakamista vuosina 2018 – 2020. Suomen lisäksi näitä ovat Itävalta, Ranska, Tanska, Hollanti, Puola ja Sveitsi. (GSA, Global Mobile Suppliers Associaton.)
Suomessa Viestintävirasto on myöntänyt reilut kaksikymmentä testilupaa langattomia teknologioita hyödyntävien järjestelmien testi-, tutkimus- ja koekäyttöön. Niitä on myönnetty muun muassa huippunopean 5G:n testaamiseen ja esimerkiksi älyliikenteen ja teollisuusautomaation kehittämiseen. Testiluvat mahdollistavat alustan uusien palveluiden ja verkon toiminnallisuuksien testaamiselle sekä tukiasemien ja päätelaitteiden kehittämiselle. Testilupia ovat hakeneet teleoperaattorit, laitevalmistajat ja erilaiset tutkimushankkeet.
Euroopassa 5G-liittymiä ennustetaan olevan kuusi miljoonaa vuonna 2021. Vuoteen 2025 määrän ennustetaan kasvavan 182 miljoonaan (Idate). Maailmanlaajuisesti 5G-verkon liittymiä vuonna 2023 ennustetaan olevan yksi miljardi (Ericsson).
Valokuituverkot ja -liittymät valtaavat kiinteitä laajakaistamarkkinoita
Vuoden 2017 ensimmäisellä puolivuotiskaudella Suomessa oli yhteensä 741 000 valokuituliittymää joko rakennukseen tai kotiin, eli niitä oli 43 prosenttia kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä (Viestintävirasto).
OECD-maiden viimeisin tilasto valokuituliittymien määristä on vuoden 2016 lopusta. Sen mukaan valokuituliittymien osuus kaikista kiinteistä laajakaistaliittymistä oli Suomessa noin 31 prosenttia, ja OECD-maiden keskiarvo oli noin 21 prosenttia. OECD-maiden suurimmat valokuituliittymien osuudet olivat Japanissa, 75 prosenttia, ja Koreassa, 74 prosenttia kiinteistä laajakaistaliittymistä. Latviassa osuus oli 63 prosenttia ja Ruotsin 55 prosenttia. Norjassa, Virossa, Espanjassa, Islannissa ja Portugalissa valokuituliittymien osuus oli hieman Suomea suurempi, mutta erot eivät olleet isoja. (OEC)
OECD:n tilastossa kuituliittymät sisältävät FTTH- (kuitu kotiin), FTTP- (kuitu kiinteistöön) ja FTTB- (kuitu rakennukseen) liittymät, mutta eivät FTTC- (kuitu katuun, valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti) liittymiä.
Viestintäviraston marraskuussa 2017 teettämän kuluttajatutkimuksen perusteella suomalaiset ovat yleisesti katsoen tyytyväisiä laajakaistapalveluihinsa. Arviointiasteikolla 1 – 5 kiinteän laajakaistaliittymän hinta-laatusuhde sai arvosanaksi 3,7 ja kiinteän laajakaistan toimivuus 3,8. Kuluttajat olivat tutkimuksen mukaan myös yhtä tyytyväisiä mobiililaajakaistapalveluihinsa.