Mobiilivarmenteen käyttö kasvaa

Luotettavan sähköisen tunnistamisen edistäminen on elintärkeää digiyhteiskunnan kehitykselle.
Sähköisen asioinnin määrä kasvaa jatkuvasti, ja kun palvelut kulkevat kännykän mukana taskussa, on luontevaa, että tunnistautumisvälinekin löytyy samasta paikasta.

Mobiilivarmenne on DNA:n, Elisan ja Telian kehittämä sähköinen henkilöllisyystodistus SIM-kortilla. Mobiilivarmenne on aina mukana siellä, missä puhelinkin, ja sen käyttämiseen tarvitsee muistaa vain yksi, itse valittu tunnusluku. Mobiilivarmenne toimii jo yli tuhannessa palvelussa: sitä voi käyttää mm. terveysalan, kuntien, valtionhallinnon, oppilaitosten sekä pankki-, rahoitus- ja vakuutusyhtiöiden palveluissa.

Suurin osa suomalaisista käyttää edelleen tunnistautumiseen pankkien perinteisiä tunnuslukuja. Viranomaisasiointiin tarkoitetun Suomi.fi  verkkopalvelun tunnistautumisista tehtiin tämän vuoden tammi-kesäkuussa 88,8 % pankkitunnuksilla ja 5,5 % Mobiilivarmenteella. Kesäkuussa 2019 Mobiilivarmenteen osuus oli 6,4 %.Mobiilivarmenne on kasvattanut suosiotaan, sillä sen osuus kirjautumisista kasvoi lähes 60 prosenttia viime vuoden ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna.

Lakimuutos edistää markkinan kehittymistä

Laki vahvasta sähköisestä tunnistamisesta ja sähköisistä luottamuspalveluista muuttui huhtikuun alussa. Uuden sääntelyn tavoitteena on lisätä turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjontaa.

Tavoitteidensa mukaisena toteutuessaan uusi lainsäädäntö selkeyttäisi vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien muodostaman luottamusverkoston toimintaa sekä laskisi ensitunnistamisen enimmäishinnan 3 senttiin. Liikenne- ja viestintävirasto valvoo lain noudattamista ja arvioi luottamusverkoston enimmäishintasääntelyn tasoa vuosittain.

Myös valtio hyötyy markkinaehtoisista ratkaisuista

Väestörekisterikeskus ehdotti huhtikuussa Digihumaus-raportissaan, että nykyisten tunnistautumisvälineiden lisäksi tulisi “kehittää kansalaisille maksuton, helppokäyttöinen, saavutettava ja mobiililaitteissa toimiva tunnistusväline, jolla kirjautuminen julkishallinnon sähköisiin palveluihin on vaivatonta”.  On toivottavaa, ettei valtio tähtää toimijaksi sähköisen tunnistautumisen markkinalle.

Valtion kannalta kestävämpi ratkaisu on ottaa hyöty irti olemassa olevista markkinaehtoisista sähköisen tunnistamisen vaihtoehdoista kuin kehittää kokonaan oma tunnistusväline.

Markkinaehtoisia tunnistusvälineitä on jo muitakin: uusimpana Nixun, Suomen Tilaajavastuun ja Digital Livingin Sandbox of Trustin pilottihanke, jonka tavoitteena on ratkaista digitaalisen tunnistamisen ongelmia ja luoda uusi tunnistamistapa.

Katja Laine, viestintä ja televisioasiat, FiCom ry