MustRead: EU:ssa on varauduttu jo ennalta välttämään amerikkalaisten virheitä – verkkoyhtiöt päätyivät USA:ssa tahtomattaan demokratian portinvartijoiksi

Teksti: Mika Horelli, MustRead

Maailma todisti loppiaisena Yhdysvaltain pääkaupungin Washingtonin Capitol-kukkulalla näytelmää, joka yllätti kaikki, vaikka ei olisi pitänyt. Presidentti Donald Trump usutti suorassa lähetyksessä ja sosiaalisessa mediassa tuhannet kannattajansa Yhdysvaltain kongressiin protestoimaan väkivaltaisesti meneillään olevaa senaatin ja edustajainhuoneen yhteiskokousta, jossa oli määrä vahvistaa demokraattien Joe Bidenin vaalivoitto. 

Vaikka kongressin kokous saatiin lopulta vietyä päätökseen ja Bidenin vaalivoitto vahvistettiin, Trumpin provosoiman kapinan lopputuloksena ainakin viisi ihmistä kuoli ja maailman vanhin yhtäjaksoinen demokratia vajosi hetkellisesti tilaan, joita on todistettu lähinnä kolmannen maailman räyhädiktatuureissa. 

Tapahtuman jälkiseurauksena USA:ssa on parhaillaan meneillään ainakin 25 kotimaiseen terrorismiin liittyvää rikostutkintaa. Eroavaa presidenttiä uhkaa virkakautensa päätteeksi jo toinen virkarikosoikeudenkäynti. Yhdysvalloilla on edessään pitkä itsetutkiskelu sen suhteen, miten tämä oli mahdollista. 

Verkkojättiläisten on pakko katsoa peiliin

Vaikka Washingtonin tapahtumien taustalla on amerikkalaisen yhteiskunnan vuosikymmeniä jatkunut eriarvoisuuden kärjistyminen, selkeä osasyy tapahtumien eskaloitumiseen on viestintäteknologian ja sosiaalisen median mahdollistama yhteiskunnan polarisoituminen omiin kupliinsa. 

Ongelma ei tietenkään koske yksinomaan Yhdysvaltoja. Myös Euroopassa erilaiset demokratian perusteita kyseenalaistavat poliittiset ryhmittymät ovat löytäneet kotinsa nimenomaan sosiaalisen median tarjoamilta alustoilta. 

Euroopassa asian suhteen ollaan kuitenkin oltu hiukan paremmin hereillä. EU:ssa on parhaillaan valmistelu- tai hyväksymisvaiheessa useita lakeja, joiden tarkoitus on estää Trumpin kaltainen verkon käyttö yhteiskunnallinen polarisaation kasvattamiseen ja huolehtia samalla sananvapauden toteutumisesta.

Poliittisten kuplien ylläpito ja niiden rohkaiseminen ovat olleet Facebookin tai Twitterin kaltaisille globaaleille alustayhtiöille tähän asti äärimmäisen kannattavaa toimintaa. 

Samaan aikaan kun somejätit ovat ylistäneet verkon vapautta, ne ovat kehittäneet parhaansa mukaan teknologioita ja algoritmeja, joilla niiden asiakkaiden käyttäytymistä on voitu yhä tehokkaammin monitoroida ja ohjata. Samalla tavoin ajattelevien ihmisten analysointi, niputtaminen ja tuotteistaminen niin kaupallista kuin poliittista mainontaa varten on someyritysten ydinliiketoimintaa. Mitä enemmän kupliin on saatu houkuteltua väkeä jakamalla ihmisille juuri heidän profiiliinsa sopivaa sisältöä, sitä enemmän yhtiöt ovat tehneet tulosta. 

Capitol kirkasti verkkoyhtiöiden vallan ja vastuun

Verkkojättiläisten johdossa ymmärrettiin loppiaisena lopulta, että jos niiden toiminta alkaa vakavasti horjuttaa demokratiaa, myös yhtiöiden oma asema on uhattuna. 

Alustayhtiöiden näkyvin reaktio oli Trumpin henkilökohtaisen Twitter-tilin pysyvä jäädyttäminen pari päivää Capitolin mellakoiden jälkeen. Yhtiö perusteli jäädytystä sillä, että se pelkäsi Trumpin jatkavan yllytystä väkivaltaan lähes 90 miljoonan seuraajansa parissa. Muutamaa päivää myöhemmin Twitter ilmoitti myös lakkauttaneensa noin 70 000 tiliä, jotka liittyivät Trumpia tukevan äärioikeistolaiseen Qanon-salaliittoteorian levittämiseen.

Joutuminen demokratian portinvartijaksi ei ole tehnyt hyvää bisnekselle. Trumpin Twitter-tilin jäädyttämisen jälkeen yhtiön pörssiarvo putosi viisi miljardia dollaria eli noin 12 prosenttia.

Samaan aikaan myös Facebook jäädytti Trumpin tilit ja ilmoitti muutamaa päivää myöhemmin sensuroivansa alustaltaan perättömät väitteet Yhdysvaltain vaalien varastamisesta. 

Twitterin ja muiden mainstream-verkkoalustojen ryhdyttyä vaientamaan valtaan takertunutta presidenttiä ja hänen kannattajiaan, nämä alkoivat joukolla siirtyä marginaalisempiin kanaviin. Näistä tunnetuimpia on ollut Twitteriä muistuttava Parler, jossa vihapuheita ja valeuutisia on voinut sananvapauden nimissä jakaa lähes vapaasti. 

Teknologiayritysten vastausta ei enää tällä kertaa tarvinnut odottaa kauan. Sopimusrikkomuksiin vedoten sekä Apple että Google poistivat Parlerin sovelluskaupoistaan perjantaina 8. tammikuuta. Palvelun toiminta loppui kokonaan maanantaina, kun Amazon Web Services katkaisi alustalta sen käyttämät pilvipalvelut. Keskiviikkona myös Googlen omistama Youtube sulki, ainakin väliaikaisesti, Trumpin tilit palvelussaan.

Sensuuria ovat arvostelleet muutkin

Loppiaisen jälkeen tapahtunut verkkoyhtiöiden nopea puuttuminen Trumpin ja hänen kannattajiensa levittämiin verkkosisältöihin todisti, kuinka paljon näillä yrityksillä on todellisuudessa poliittista valtaa. Niiden omistajat kykenivät muutamassa tunnissa tekemään ja toteuttamaan yhteiskuntarauhan turvaamiseen tähdänneet päätökset, joiden tekemiseen ja toimeenpanoon olisi mennyt demokraattisen päätöksentekoprosessin kautta todennäköisesti mennyt jopa kuukausia.

Erityisesti Trumpin twitter-tilin jäädytys on saanut ristiriitaisen vastaanoton. Valkoisesta talosta vuotaneiden tietojen mukaan presidentti itse oli raivostunut tilinsä menettämisestä ja piti sitä törkeänä loukkauksena omaa sananvapauttaan vastaan. 

Trumpin tilin jäädytystä ovat kritisoineet myös useat valtionpäämiehet. Muun muassa Saksan liittokansleri Angela Merkelin ja Ranskan presidentti Emmanuel Macronin mukaan Trumpin vaientaminen sotii demokratian perusperiaatteita vastaan. 

Samaan aikaan Twitteriä on julkisuudessa kritisoitu kuitenkin myös siitä, että se jäädytti Trumpin tilin vasta nyt. Presidentin on laskettu levittäneen virkakaudellaan sen kautta kymmeniä tuhansia valheita, mutta Twitter ryhtyi ensimmäisen kerran merkitsemään viestien sisältöjä kiistanalaiseksi vasta viime vuonna. Tällöinkään Trumpin väitteitä esimerkiksi varastetuista vaaleista ei poistettu vaan ne saivat vapaasti luoda pohjaa kymmenien miljoonien amerikkalaisten epäluulolle maansa valtiollisia instituutioita kohtaan.

Tapahtumat Washingtonissa osoittivat, ettei verkossakaan voi olla olemassa vapautta ilman vastuuta. Kun Yhdysvalloissa perataan syitä, jotka johtivat katastrofiin Capitol-kukkulalla, suurten verkkoyhtiöiden rooli joutuu pakostakin aivan uudenlaisen suurennuslasin alle. 

Kritiikki niiden toimintatapoja ja monopoliasema kohtaan on kasvanut jo Yhdysvaltain nykyisen hallinnon aikana. Joe Bidenin kaudella sääntelyn lisääntymistä pidetään väistämättömänä. 

Eurooppa pyrkii estämään virheitä ennakolta

Demokraattiset yhteiskunnat eivät enää hyväksy sitä, että verkkoyhtiöt voivat toimia niissä kuin valtiot valtioissa. Viestintäteknologia joutuu yhteiskuntarauhan ja demokratian turvaamiseksi vastaamaan samantapaisiin haasteisiin kuin mihin esimerkiksi finanssiala on joutunut viime vuosina vastaamaan yhteiskuntien taloudellisen vakauden turvaamiseksi. 

Muun muassa rahanpesun estämiseksi pankkien on nyt tunnettava asiakkaansa ja tiedettävä heidän rahojensa alkuperä. Vaikka väärinkäytöksiä tapahtuu edelleen, niistä jää helpommin kiinni. Tämä nostaa laittomuuksien tekemisen kynnystä.

EU:n parlamentti ja Eurooppa-neuvosto pääsivät joulukuussa 2020 yksimielisyyteen pari vuotta vireillä olleesta lakihankkeesta verkkoalustojen vihasisältöjen torjumiseksi. 

Aiheen arkaa luonnetta kuvaa hyvin se, että esitys ehti jo valmisteluvaiheessa nostaa keskusteluun kysymyksen Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaaman sananvapauden toteutumisesta erityisesti silloin, jos someyhtiöiden automaattiset suodattimet alkavat poistaa informaatiovirrasta täysin laillista sisältöä. 

Tämän välttämiseksi lain ulkopuolelle jätettiin tarkoituksella sisällöt, jotka on julkaistu journalistisista, taiteellisista, koulutuksellisista tai tutkimuksellisista syistä.

Ei ylikansallista sensuuria

Koska EU:ssa nimenomaan haluttiin välttää mielikuvaa ylikansallisesta sensuurista, vihasisältöjen rajoittamista koskevien lakien valvonnasta ja niiden perusteella määrätyistä sanktioista päättää kukin jäsenvaltio itsenäisesti. 

Lakiehdotuksen mukaan verkkoyhtiöiden vastuu syntyy silloin, kun kielletyt sisällöt ovat saatavilla jossain jäsenmaassa riippumatta siitä, missä ne on alun perin julkaistu. Sisältöjen poistamisen on tapahduttava tunnin kuluessa siitä, kuin kulloinkin kysymyksessä olevan EU-maan viranomaiset ovat esittäneet vaatimuksen sosiaalisen median yrityksille. 

EU-parlamentin ja Eurooppa-neuvoston hyväksymä lakiehdotus on jatkoa aikaisemmille kansallisille päätöksille, joilla sosiaalisen median yritysten vastuuta niiden kautta julkaistuista sisällöistä on aste asteelta lisätty. 

Muun muassa Saksassa 2017 säädetyn lain mukaan vihasisällöt on poistettava viikon kuluessa. Ranskassa säädettiin heinäkuussa 2019 vastaava laki, joka edellytti vihasisältöjen poistamista vuorokaudessa, mutta kesäkuussa 2020 Ranskan perustuslakineuvosto totesi sen perustuslain vastaiseksi.

Vihasisältöjen torjumiseen tähtäävän lain hyväksymisen ohella EU julkisti joulukuun puolivälissä Digital Services Act eli DSA-lakiehdotuksen, joka tulee toteutuessaan lisäämään merkittävästi alustajättien vastuuta välittämistään sisällöistä.

Artikkeli on julkaistu MustReadissa 13.1.2021.

Tämän sisällön mahdollistaa FiCom ry.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.