MustRead: Oppiminen digitalisoituu yhä nopeammin – suomalaisten kannattaa hyödyntää koulutus- ja teknologiaosaamistaan
Teksti: Mika Horelli, MustRead
Yksi digiharppauksen suurimmista hyötyjistä on opetusala, jolla uutta teknologiaa otettiin enenevässä määrin käyttöön jo ennen koronaa. Poikkeusolot jäävät rokotusten myötä pian sukupolvikokemukseksi ja oppilaitoksiin palataan – mutta tämä ei tarkoita paluuta entiseen. Koulutuksen digitalisaatioon onkin panostettava entistä tarmokkaammin. Suomella on edelläkävijän maine sekä koulutuksessa että teknologiassa. Nyt sitä kannattaa hyödyntää.
EU:n komissio julkisti viime syksynä vähälle huomiolle jääneen Digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelman vuosille 2021–2027. Koronapandemian jatkuessa suunnitelmasta on tullut yhä ajankohtaisempi. Sen tavoitteena on määritellä EU:n yhteinen näkemys laadukkaasta, osallistavasta ja helposti saatavilla olevasta digitaalisesta koulutuksesta EU-maissa.
Samalla komissio patistaa jäsenmaita lisäämään keskinäistä yhteistyötään ja jakamaan muun muassa covid-19-pandemiasta saatuja kokemuksia. Koronan johdosta uutta teknologiaa on käytetty opetuksessa ja koulutuksessa enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Komission tavoitteena onkin auttaa jäsenmaita päivittämään koulutusjärjestelmänsä digiaikaan.
Suomella on ollut kokoaan suurempi rooli komission suunnitelman valmistelussa.
”Pyrimme edistämään omalla EU-puheenjohtajakaudellamme syksyllä 2019 varsin voimakkaasti EU:n digitalisaatiokehitystä ja digitaalisen koulutuksen kehittäminen oli tärkeä osa kokonaisuutta”, kertoo opetusneuvos Jonna Korhonen MustReadille Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. Hänen mukaansa Suomen kannalta oli tärkeää, että huomattiin, että digitalisaatio paitsi muuttaa itse osaamis- ja taitovaatimuksia, myös sitä, kuinka opetusta ja koulutusta järjestetään.
”Kun komission suunnitelma julkaistiin viime syksynä, olimme varsin tyytyväisiä siitä, kuinka hyvin siinä oli huomioitu ne näkökannat, joita olimme tuoneet esiin.”
Komissio painottaa suunnitelmassaan koulutuksen kehittämisessä kahta keskeistä tavoitetta. Ensimmäinen niistä on teknisesti riittävän korkeatasoisen ja erilaisilta komponenteiltaan keskenään yhteensopivan digitaalisen koulutusinfrastruktuurin luominen EU-maihin. Toinen on perustavaa laatua olevien, digitaalisten medialuku- ja kansalaistaitojen opettaminen jo alaluokilta lähtien.
Komission suunnitelman valmistelussa oman paineensa toi sekin, että kun koronan aiheuttamat matkustusrajoitukset alkoivat purra, etänä tapahtuvasta opiskelusta tuli äkkiä paljon tärkeämpää kuin se oli ollut aikaisemmin.
”Tällöin päädyttiin hyvin nopeasti digitalisaation peruskysymyksiin”, Korhonen kertoo. Näitä olivat muun muassa kysymykset olemassa olevien tietoverkkojen tasosta ja välityskyvystä sekä eri oppilaitoksilla olevasta tekniikasta ja niiden yhteensopivuudesta.
Suunnitelmassaan komissio haluaakin EU-maihin yhteensopivat tekniset standardit, jotta digitaalista opetusta voidaan tulevaisuudessa kehittää yli rajojen. Samalla komissio haluaa tehdä parhaansa, jotta EU-kansalaiset oppisivat varomaan verkossa demokratiaa nakertavia valheita.
Teknologia on vain väline – mutta tärkeä
Komission tarkoituksena on myös patistaa jäsenmaita yhteistyöhön koulutuksen tavoitteiden ja sisältöjen kehittämisessä. Näin yhdessä jäsenmaassa tehtyjä panostuksia voitaisiin hyödyntää myös muissa jäsenmaissa, mikä vähentäisi päällekkäistä työtä. Kysymys on vastaavasta yhteistyöstä, jota on jo tähän mennessä tehty esimerkiksi Erasmus-koulutusyhteistyön puitteissa.
Korhosen mukaan komission suunnitelmaa valmisteltaessa tuli hyvin selväksi, että EU-maat haluavat lisätä koulutuksen digitalisaation keskinäistä koordinointia ja keskinäistä yhteistyötä.
”Korona-aika tietenkin joudutti tätä keskustelua, koska siirtyminen etäopetukseen pakotti jäsenmaat miettimään omia valmiuksiaan.”
Brysselissä ollaan hyvin selvillä siitä, että pelkästään yhteisten teknisten edellytysten luominen ei riitä koulutuksen digitalisoinnissa. Siksi digitaalisten perustaitojen ja -osaamisen opettaminen jo varhaiskoulutuksesta lähtien on nostettu suunnitelmassa näkyvään asemaan.
Samalla tavalla, kun lukutaidon oppiminen on jo vuosisatoja ollut kaiken koulutuksen perusta, nyt sen rinnalle halutaan alusta asti nostaa myös kriittinen medialukutaito eli harhaanjohtavien digitaalisten sisältöjen havaitsemisen ja niiden torjunnan oppiminen jo lapsuudessa. Tämä kuvastaa hyvin sosiaalisten kuplien aikaa, jolloin yhä suurempi vastuu kansalaisten maailmankuvan muodostumisesta on siirtynyt heille itselleen.
Koulutuksen digitalisoituminen on muutakin kuin etäopiskelua
Koronapandemia on siirtänyt enemmän väkeä koulun penkeiltä kotiin ruudun ääreen kuin koskaan aikaisemmin historiassa. Vaikka kysymys on viime vuoden aikana ollut pakon sanelemasta tilanteesta, koulutuksen digitalisaatio oli meneillään jo pitkään ennen koronaa. Pandemian vuoksi erityisesti etäopetuksessa on otettu pakollinen digiharppaus, johon olisi muutoin mennyt viidestä kymmeneen vuotta.
Lähiopetukseen palataan, kunhan korona on saatu rokottamalla kuriin, mutta kelloa ei voida kääntää enää taaksepäin. Jatkossa aikaisempaa suurempi osa opetuksesta tulee tapahtumaan verkossa.
Koulutuksen digitalisaatio tarkoittaa paljon muutakin kuin etäopetusta. Yhä suurempi osa oppimateriaaleista on jo siirtynyt sähköisiin ja interaktiivisiin formaatteihin.
Digitaalisten oppimateriaalien vuorovaikutteisuus on helpottanut oppimisen ja sen tulosten analysointia ja luonut samalla edellytyksiä kehittää yhä toimivampia opetusmenetelmiä. Oppikirjavalmistajat voivat esimerkiksi seurata käytännössä reaaliaikaisesti, kuinka heidän tuottamiaan oppimateriaaleja käytetään, mikä toimii ja mikä ei. Sähköisiä oppimateriaaleja voidaan myös jatkuvasti päivittää.
Uusin ilmiö digitaalisten oppimateriaalien kehityksessä on tekoälyn hyödyntäminen. Sitä käyttävät sovellukset kykenevät yksilöllisesti seuraamaan yksittäisten opiskelijoiden kehitystä ja sovittamaan sisällöt reaaliaikaisesti heidän tarpeisiinsa. Tekniikka on jo aiemmin tuttua peliteollisuudesta, jossa kehittyneimmät pelit suunnitellaan oppimaan ja päivittämään joka kierroksella kunkin pelaajan vahvuudet ja heikkoudet.
Suomi johtaa EU:n digitalisaatiokilpailua
Jonna Korhosen mukaan EU-maissa digitalisaatio on yleisesti tunnustettu tärkeäksi teemaksi ja osaksi maanosan globaalia kilpailukykyä.
”On tietenkin sitten niin, että Suomessa tätä on tehty jo kauan ja osaamista on kertynyt, minkä vuoksi olemme lähtökohdiltamme paikoin pidemmällä kuin jotkut muut EU-maat,” hän huomauttaa ja jatkaa, että juuri tästä syystä Suomea on kuunneltu.
EU:n komissio julkaisee vuosittain Digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksiä eli DESI-digitalisaatiovertailua. Viimeisimmässä, kesällä 2020 julkaistussa indeksissä Suomi oli ykkösenä. Suomen jälkeen seuraavana olivat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Malta, Irlanti ja Viro. Euroopan komissio on seurannut jäsenvaltioiden digitaalista edistymistä DESI-raporteissa vuodesta 2014 lähtien.
DESI-indeksi seuraa EU-maiden edistymistä digitalisaation hyödyntämisessä viidellä eri osa-alueella. Ne ovat ovat tiedonsiirtoyhteydet, väestön digitaidot, kansalaisten internetpalveluiden käyttö, digiteknologian käyttö yrityksissä sekä digitaaliset julkiset palvelut. Eri osa-alueilla Suomen sijoitus vaihtelee, mutta yhteenlaskettuna koko DESI-indeksissä Suomi oli ensimmäinen.
Perinteinen koulu ei riitä menestymiseen nykyisessä työelämässä
Tarve koulutuksen digitalisoitumiseen liittyy keskeisesti työelämän nopeaan muuttumiseen aikaisempaa digitaalisemmaksi. Yhä useammissa ammateissa toimimisen edellytyksenä ovat kunnolliset taidot digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen. Tämä koskee niin potilastyötä tekevää yleislääkäriä, jonka on kyettävä hakemaan verkosta tarpeelliset potilastiedot, kuin muuraria, jonka on tulkittava sähköisistä rakennuspiirustuksista, minkälaista väliseinää on hän rakentamassa.
Digitaalinen luku- ja kirjoitustaito ovat alasta riippumatta yhä välttämättömämpiä perustaitoja. Jos niitä ei ole sisäistänyt jo opiskeluaikana, alkaa olla myöhäistä siinä vaiheessa, kun pitäisi hakea töitä.
Perinteisten ammattien digitalisoitumisen rinnalla koko ajan syntyy uusia ammatteja, jotka ovat käytännössä mahdollisia vain riittävän verkottuneessa maailmassa. Vaikka esimerkiksi alustatalouden säännöistä ja toimintakulttuurista käydään parhaillaan kiistelyä eri puolilla maailmaa, kukaan ei voi kiistää sitä, että nimenomaan langattomiin verkkoihin ja älylaitteisiin perustuva, yhä nopeammin kasvava bisnesala on mahdollinen vain digitalisaation johdosta.
Alustatalousyrityksiä on ollut jo toistakymmentä vuotta, ja seuraavan todella merkittävän bisnesekosysteemin ennakoidaan kasvavan esineiden internetin myötä. Jo nyt hissit osaavat kertoa etukäteen huoltotarpeestaan tai ilmakuvaukseen käytetyt droonit osaavat väistellä toisiaan kehittyneen keskinäisen kommunikaation avulla, mutta 5G-verkkojen kasvaessa uusia innovaatioita odotetaan käytännössä rajattomasti.
Suomi on insinöörien (ja pelisuunnittelijoiden) maa – ja siihen kannattaa panostaa
Suomesta on tavattu joskus jopa huvittuneesti sanoa, että olemme insinöörien maa. Historian valossa Suomessa osataan suunnitella ainakin erinomaisia ja kilpailukykyisiä jäänmurtajia, sääsondeja, digitaalisia verkkoja ja tietokonepelejä.
Kun tarkastelee vähän tarkemmin suomalaisia menestystarinoita täältä Keski-Euroopasta käsin, ei voi välttyä huomaamasta, että lähes kaikki taloudellisesti merkittävät suomalaiset menestysbrändit ovat investointihyödykkeitä ja niiden nousu on perustunut poikkeukselliseen teknologiaosaamiseen ja riittävään erikoistumiseen. Suomalainen teknologia näkyy katukuvassa, kun tietää, mitä etsiä. Koneen sinivalkoiset huoltoautot ovat jokapäiväinen näky Brysselin Eurooppa-kortteleissa. St. Gillesin raitiovaunuissa näkee usein nuorisoa pelaamassa Clash of Clans -kännykkäpeliä.
Ovatko suomalaiset innovaatiot maailman parhaita, on usein vaikea kysymys. Omalla alallaan globaalin markkinajohtajan Vaisalan säähavaintoteknologia on esimerkiksi monien tuotteiden osalta niin erikoistunutta, ettei sille löydy kilpailijoita lainkaan. Silloin on helppo sanoa olevansa maailman paras.
Teknologiaosaamisessa ja koulutuksessa suomalaisilla on perustellusti kova maine, jota kannattaa ylläpitää ja hyödyntää. Tekoälyn soveltamisessa on peliyhtiöissä jo vankkaa kokemusta. Siksi EU:n komission digitaalisen koulutuksen toimintasuunnitelma kannattaa lukea tarkasti.
Artikkeli on julkaistu MustReadissa 4.3.2021.
Tämän sisällön mahdollistaa FiCom ry.
Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.