Netissä hommat hoituvat
Oletko ajatellut, mitä kaikkea tarvitaan siihen, että etätyöt ja -opiskelu ja yleensäkin kaikki, mitä netissä teet, onnistuu?
Viestintäverkot
ovat kaiken perusta: ilman laajakaistaverkkoa bitti ei liiku. Suomessa nettiin pääsee käytännössä kaikkialla – joko mobiililla tai kiinteällä laajakaistalla. Teleyritykset investoivat viestintäverkkoihin joka vuosin noin puoli miljardia euroa. Tällä rahalla laajennetaan ja parannetaan laajakaistayhteyksiä eri puolilla Suomea.
Verkot tarvitsevat toimiakseen sähköä, joten niiden energiatehokkuuteen kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Tietoliikenneinfra, mm. tukiasemat ja datakeskukset, kuluttaa tulevaisuudessa yhä enemmän sähköä. Energian kulutuksen kasvua on siksi hillittävä ja fossiilitonta energiaa saatava riittävästi. Samalla, kun digiala kuluttaa sähköä, se myös auttaa tehokkaasti muita aloja pienentämään omaa energiankulutustaan ja hiilijalanjälkeään.
Laitteet
Lähes 90 %:ssa suomalaiskodeista on tietokone, useimmiten kannettava. Suurin osa meistä, 84 %, käyttää nettiä kuitenkin myös puhelimella. Suomen kotitalouksissa on lähes 6,5 miljoonaa mobiililiittymää, joilla pääsee nettiin. Älypuhelimia myydään meillä vuosittain yli kaksi miljoonaa kappaletta.
Tiesitkö, että puhelimesta lähes kaikki materiaali on kierrätettävää? Kun ostat uuden laitteen, tee ekoteko ja vie vanha vaihtoon. Kierrätysmateriaalien hyödyntäminen vähentää kaivostoimintaa, ympäristöhaittoja ja energiankulutusta.
Ohjelmistot ja sovellukset
Laitteet tarvitsevat toimiakseen käyttöjärjestelmää, joka mahdollistaa sovellusohjelmien toiminnan. Tällaisia ovat esimerkiksi MS Teams, Zoom tai Google Meet, jotka kokoavat meidät palaveriin, seminaariin ja oppitunnille. Tai tekstinkäsittelyohjelma, jolla muistiinpanot hoituvat näppärästi.
Mobiililaitteessa taas erilaiset sovellukset auttavat meitä monissa asioissa – vaikkapa käyttämään sosiaalista mediaa, kuuntelemaan musiikkia tai hoitamaan pankkiasioita.
Tietoturva ja kyberturvallisuus
Vietämme yhä enemmän aikaa verkossa. Valitettavasti rikollisuuskin siirtyy sinne, missä ihmiset ovat, ja huijaukset sekä kyberhyökkäykset lisääntyvät. Operaattoreiden jokapäiväistä toimintaa on huolehtia verkkojensa turvallisuudesta.
Ole myös itse valppaana verkossa ja varmista, että omien laitteidesi tietoturva on kunnossa. Rikolliset käyttävät hyväkseen niin nettiä kuin puhelintakin. Terve epäluulo suojelee digiympäristössä: ajattele, ennen kuin klikkaat.
Datakeskukset ja pilvipalvelut
Datan määrä maailmassa on kasvanut räjähdysmäisesti. Datakeskukset ja pilvipalvelut auttavat tallentamaan ja käsittelemään suuria datamääriä. Data- eli palvelinkeskuksia on monen kokoisia – aina valtavista datacentereistä pieniin konesaleihin. Datakeskusten toiminta tuottaa paljon lämpöä, joka nykyään ohjataan usein kaukolämpöverkkoon lämmittämään kaupunkilaisten koteja.
Pilvessä oleviin tietoihin pääsee käsiksi verkon kautta mistä ja milloin vaan. 45 % meistä käyttää pilvessä olevaa tallennustilaa.
Tunnistaminen
Verkossakin täytyy usein todistaa, kuka on. Kun varaat rokotusaikaa, tarkistat veroilmoituksen tai ilmoittaudut jumppatunnille, henkilöllisyys pitää osoittaa. Se sujuu helposti ja luotettavasti esimerkiksi Mobiilivarmenteella, joka on sähköinen henkkari puhelimessasi.
Suosituin vahvan tunnistautumisen tapa Suomessa on käyttää verkkopankkitunnuksia. Kun tunnistuksen ei tarvitse täyttää kaikkein tiukimpia vaatimuksia, on käyttäjätunnuksen ja salasanan yhdistelmä edelleen hyvin yleinen.
Et muuten ole täällä netissä yksin: viime vuonna internetiä käytti maailmanlaajuisesti arviolta 4,9 miljardia ihmistä.
Katso myös infograafi (pdf)!