Onko puolueilla digitavoitteita?

Tällä hetkellä esim. mobiiliverkon sähkövero on 45-kertainen konesaleihin verrattuna. Jos koko
digitaalisen infran sähkövero laskettaisiin samalle tasolle teollisuussähkön kanssa, olisi sen vaikutus
valtion verotuloihin noin 10 miljoonaa euroa.

SDP

• Hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien rahoituksen turvaaminen edellyttää julkista taloutta vahvistavaa veropolitiikkaa. Sen takia on syytä suhtautua pidättyväisesti uusiin verotukiin, jotka entisestään nakertaisivat veropohjia. Teollisuuden alemman sähköveron keskeinen peruste on kansainväliselle kilpailulle alttiiden alojen hintakilpailukyvyn turvaaminen. Mobiiliverkon tukiasemien suhteen tämä argumentti ei ole yhtä vahva kuin konesalien ja teollisuuden kohdalla.

Kokoomus

• Kokoomus on varovainen antamaan signaaleja kovin monien verokantojen alentamisesta nykyisessä, hyvin vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Mahdollisen veronkevennysvaran puolue haluaa ensi sijassa suunnata ansiotulojen verotuksen keventämiseen. Myös yritystoimintaa ja investointeja edistävistä veromuutoksista puolueella toki on valmius keskustella.

Keskusta

• Emme voi luvata tällaista verotuksen laskemista taloudellisessa tilanteessa, jossa julkista taloutta pitää vahvistaa ja sopeuttaa noin 9 miljardilla eurolla seuraavan kahden vaalikauden aikana.

Vihreät

• Digitaalisen infrastruktuurin sähköveron laskeminen teollisuussähkön tasolle voisi vauhdittaa digitaalisen infran rakentamista. Muutoksessa olisi tarkkaan arvioitava, mikä kaikki lasketaan digitaaliseen infrastrukturiin ja miten muutos vaikuttaisi verotusjärjestelmän kokonaisuuteen, jottei verojärjestelmä vääristyisi epätarkoituksenmukaisella tavalla. Tiukassa taloustilanteessa uusia veronalennuksia on arvioitava kriittisesti. Mikäli vaikutus olisi esitetyn suuruinen, voisi alempaa verokantaa harkita.

Vasemmistoliitto

• Emme nykyisessä taloudellisessa tilanteessa pidä perusteltuna digitaalisen infrastruktuurin siirtämistä alempaan sähköverokantaan. Teollisuuden alempaa sähköveroa on perusteltu ennen kaikkea Suomen kansainvälisellä kilpailukyvyllä sekä sähköistymisen edistämisellä ilmastosyistä. Mobiiliverkkojen tapauksessa nämä perustelut eivät ole samalla tapaa valideja.

RKP

• Vaihtoehtoa olisi hyvä selvittää. Digitaalisen infrastruktuurin sähköveron laskemista voisi harkita, jos se toisi enemmän tukiasemia sekä mahdollisuuden nopeampaan verkkoon koko maahan.

Liberaalipuolue

• Ei. Sähköverotuksen erotetut kannat on vaihtoehtobudjetissamme yhdistetty ja verotuet poistettu.

Piraattipuolue

• Olemme kyllä valmiita harkitsemaan sähköverojärjestelmän uudistusta, muttei meillä tällä hetkellä ole kantaa tähän konkreettiseen ehdotukseen.

Teleyritykset investoivat vuosittain puoli miljardia euroa viestintäverkkoihin.

SDP

• Ennakoitava ja vakaa toimintaympäristö on olennaisin tekijä yritysten investointien edistämiseksi. Konkreettisesti tämä tarkoittaa sitä, että Suomessa on jatkossakin noudatettava nykyistä linjaa sääntelyssä televiestintäpalveluiden uuden liiketoiminnan mahdollistamiseksi. Esimerkiksi taajuushuutokaupoissa nykyistä – toimivaksi havaittua – politiikkaa tulee harjoittaa myös jatkossa. Myös muussa sääntelyssä tulee pyrkiä varmistamaan uuden digitaalisen liiketoiminnan syntyminen turvaten samaan aikaan huoltovarmuus ja yhteiskunnan kannalta kriittisten palveluiden toimivuus.

Kokoomus

• Puolueella on useita ehdotuksia tätä aihealuetta koskien esimerkiksi: Panostetaan osaamiseen ja innovointiin ja huolehditaan, että säädösympäristö kannustaa investointeihin. Varmistetaan että kilpailu kotimaan markkinassa toimii ja että sen edellytykset ovat tasapuoliset kilpailijamaihin nähden. Myös verotuksen ja sääntelyn pitää olla kilpailukykyistä, läpinäkyvää, tasapuolista ja teknologianeutraalia. Edistetään nopeiden tietoliikenneyhteyksien rakentamista teknologianeutraalisti ja markkinalähtöisesti. Nopeutetaan verkkoyhteyksien rakentamisen lupaprosesseja luomalla yhden luukun periaate ja kevennetään rakentamista koskevaa sääntelyä erityisesti kuntatasolla. Varmistetaan, että laajakaistaverkkojen rakentamisen tuet ovat teknologianeutraaleja, tukevat toimivaa kilpailua eivätkä häiritse markkinan toimintaa.

Keskusta

• Investointien vauhdittaminen on tärkeä prioriteetti Keskustalle ja käsittelemme asiaa myös Keskustan talouslinjauksessa  ”Onko maallamme rohkeutta uudistua?”. Valtiolla on käytössä työkalupakissaan useita työkaluja investointien vauhdittamiseksi, kuten luvituksen vauhdittaminen, infran rakentaminen ja rahoitus. Digitaalista infrastruktuuria tarvitaan jatkossakin kaikkialla Suomessa. Asuinpaikkaan katsomatta jokaisen suomalaisen on voitava osallistua tietoyhteiskuntaan täysipanoisesti.

Vihreät

• Yritysten mahdollisuutta tehdä vihreitä investointeja omarahoitteisesti voidaan tukea ottamalla käyttöön vihreä investointivaraus. Investointivaraus antaisi yritykselle mahdollisuuden siirtää verotettavaa tulosta myöhempään ajankohtaan selkeästi määriteltyjen ehtojen täyttyessä. Mikäli investointia ei tehdä, investointivaraus tuloutetaan yrityksen tulokseen ja verotetaan. Vihreät investoinnit tulee määritellä teknologianeutraalisti niin, että kriteereinä käytetään päästövähennyksiä ja luonnonvarojen käytön vähentämistä.
• Laajakaistayhteyden yleispalveluvelvoitteen nopeusrajaa tulee asteittain nostaa merkittävästi kohta 100 Mbit/s-nopeutta. Lisäksi tärkeää on parantaa nopeampien valokuituyhteyksien saatavuutta. Asukkaiden ja yritysten lisäksi mobiiliverkkojen tukiasemat hyötyisivät valokuituyhteydestä, ja kuituyhteyksien rakentaminen edesauttaisi myös mobiiliverkoissa toimivan yleispalveluvelvoitteen mukaisen minimilaajakaistan kapasiteetin kasvattamista. Kustannustehokasta laajakaistarakentamista olisi tuettava esimerkiksi sähköverkon rakentamisen ja tiehankkeiden yhteydessä.

Vasemmistoliitto

• Lainsäätäjien tulee turvata teleyrityksille vakaa ja ennakoitava investointiympäristö. Syrjäseutujen digitaalisen infrastruktuurin rakentamisen osalta julkiset tuet ovat tietyissä tapauksissa perusteltuja, kuten tähänkin asti.

RKP

• Meidän tulee mahdollistaa investointeja luomalla niille suotuisat puitteet. Verkkoyhteyksien rakentamisen lupa- ja sääntelykäytäntöjä tulisi keventää, luvitus tulisi digitalisoida ja samalla olisi hyvä luoda yhden luukun lupajärjestelmä. Infrarakentamista tulisi tukea esimerkiksi sähköverkon rakentamisen ja tiehankkeiden yhteydessä. Yhteyksiä tulisi myös parantaa kohdennetuin markkinoiden toimintaa täydentävin avustuksin.

Liberaalipuolue

• Valtion ei kuulu vaikuttaa yksittäisten yritysten investointeihin. Edellytykset luodaan madaltamalla ja yksinkertaistamalla verotusta mikäli julkisen talouden tasapainotus sen mahdollistaa. Digitaalisen infrastruktuurin rakentamiseen ei ole erityisiä esteitä.

Piraattipuolue

• Tällä hetkellä meillä ei ole yhteistä kantaa tähän kysymykseen.

Kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-toimijoiden erityinen asema tarkoittaa käytännössä
ohituskaistaa muihin palveluntarjoajiin verrattuna. Ne vääristävät markkinoiden toimintaa, sulkevat
ne muilta ja tuovat uuden lisäkerroksen hankintaketjuun.

SDP

• Kuntien ja hyvinvointialueiden inhouse-yhtiöt eivät ole varsinaisesti yksityisten palveluntuottajien kilpailijoita, vaan kuntien ja hyvinvointialueiden omaa tuotantoa, joka on hankintalain ja EU:n kilpailusäännösten mukaisesti mahdollista toteuttaa yhtiömuodossa. Kyse ei siis ole kilpailulla markkinalla olevasta toiminnasta. On tietenkin pidettävä huolta, että inhouse-toiminta hankintalain edellyttämällä tavalla palvelee nimenomaan sen omistajina olevia hankintayksiköitä, eikä kyse ole näennäisistä järjestelyistä, joilla pyrittäisiin vain kiertämään kilpailutusvelvollisuutta.
• Kilpaillulta markkinalta saa monia hyödykkeitä tehokkaasti ja kilpailukykyiseen hintaan. Lähtökohtaisesti hankintayksiköillä tulee kuitenkin olla mahdollisuus järjestää oma tuotantonsa ja ulkoa hankkiminen siten, kuin sen kannalta on parasta ja tehokkainta. Ei ole tarkoituksenmukaista, että lainsäädännöllä lähdettäisiin pakottamaan markkinalta ostamiseen silloin, kun hankintayksikkö katsoo oman tuotannon palvelevan paremmin sen tavoitteita.
• Jos markkinalta hankkimisen halutaan lisätä, se tapahtuu parhaiten vahvistamalla hankintayksiköiden luottamusta markkinatoimijoihin ja omaan kykyynsä toteuttaa hankinta tehokkaasti. Hankinnan perusteena tulee siis olla, että hankintayksiköt itse kokevat saavansa markkinalta parempaa kuin omaan tuotantoon nojautumalla. Erityisesti ICT-hankinnoissa olennaista on varmistaa, että hankintayksiköt ovat tiedollisesti ja neuvotteluvoimaltaan riittävällä tavalla samalla tasolla palvelutarjoajien kanssa. Tätä voidaan tehostaa niin julkisten yksiköiden omaa hankintaosaamista vahvistamalla kuin käyttämällä esim. Hanselin kaltaisia rakenteita. Toimivan kilpailun varmistaminen markkinalla on vastaavasti tärkeässä roolissa.

Kokoomus

• Kokoomuksen uudessa tieto- ja teknologiapoliittisessa ohjelmassa aiheesta linjataan esim. seuraavasti: ”Lisätään markkinan dynamiikkaa säätämällä nimenomainen omistusosuus, joka sidosyksiköiltä eli julkisilta inhouse-yhtiöiltä edellytetään, jotta hankinnan voi tehdä kilpailuttamatta. Lisätään merkittävästi käänteisten kilpailutusten, innovatiivisten hankintojen, kumppanuusmallien sekä allianssien käyttöä julkishallinnon ICT-hankinnoissa. Huolehditaan, että julkisissa hankinnoissa noudatettavat ehdot tukevat myös ICT-alan vientiä ja kasvua. Tarjotaan koulutusta hankintoja tekeville viranhaltijoille.”

 Keskusta

• ICT-palvelujen hankinnassa tärkeää on muun muassa tilaajaosaamisen varmistaminen ja kilpailun edistäminen. Inhouse-yhtiöt ovat eräs keino vahvistaa osaamista ja hankintavolyymejä eikä niiden tarkoitus ole kilpailla markkinoilla.

Vihreät

• Digihankkeiden hankintaosaamisen tasoa tulee parantaa ja hankintalakia sekä -malleja kehittää joustavammiksi. Palamaisten kertaostojen sijaan tulee suosia hankintamalleja, jotka tarjoavat tarkennusmahdollisuuksia ja skaalautuvuutta kehitystyön edetessä.
• Seuraavalla hallituskaudella tulisi uudistaa hankintalainsäädäntöä, jotta se mahdollistaa palvelujen ja digitalisaation kehityshankkeiden uudelleentarkastelun ja muuttamisen hankkeen aikana. Samalla tulisi nostaa ihmislähtöisyys arviointikriteeriksi digitaalisten kehityshankkeiden hankinnoissa.
• Vapaata kilpailua julkisista hankinnoista on vahvistettava. Hankintojen mitoitus ja kilpailutusehdot on lisäksi mahdollisuuksien mukaan laadittava niin, että tarjouskilpailuun osallistuminen ei vaadi kohtuutonta työpanosta. Näin pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua. Julkisten hankintojen yhteiskunnallisia vaikutukset on huomioitava ja niiden vastuullisuus on varmistettava.

Vasemmistoliitto

• Hankintalaki antaa julkisille hankkijoille varsin laajan toimintavapauden hankintaprosesseihin liittyvien valintojen suhteen. ICT-palveluiden hankintojen laadun ja kustannustehokkuuden kannalta keskeisin kehittämiskohde on vahvistaa hankintayksiköiden hankintaosaamista.

RKP

• Hankinnoissa ja kilpailutuksissa pitäisi aina yrittää löytää toimivin ratkaisu sekä palvelunhankkijan että palveluntarjoajan näkökulmasta. Hankintaosaaminen julkisella puolella liittyen ICT-palveluihin on kuitenkin suhteellisen matala ja sitä tulisi parantaa, jotta kriteerit olisivat tarkoituksenmukaisia ja jotta hankinnat varmasti vastaavat tarpeisiin. Näin voimme varmistaa parhaat ICT-palvelut sekä kunnille että hyvinvointialueille.

Liberaalipuolue

• Hankintalainsäädäntöön voitaisiin lisätä vaatimus että kilpailutuksiin on saatava useampi tarjous, tai se on uusittava. ICT-hankintaa on joustavoitettava virkapäätösten tasolla.

Piraattipuolue

• Inhouse kehitys ja palvelutuotanto ei ole sellaisenaan ongelmana, mikäli mahdolliset alihankinnat kilpailutetaan kunnolla. Pahimpaan markkinoiden vääristämiseen johtavat mm. a) teknologianeutraliuden periaatteiden noudattamatta jättäminen julkisen sektorin ICT:ssä, b) toimittajaloukut (jotka usein johtuvat edellisestä kohdasta) ja c) kilpailuttamatta jättäminen tai valekilpailutus, jolloin hankitaan etukäteen valitun valmistajan tuote tai palvelu ja kilpailutetaan vain välikäsi (mikä taas usein johtuu edellä mainituista kohdista) – tällaisia valekilpailutuksia on esim. Hanselin yhteishankintasivu tälläkin hetkellä täynnä.
• ICT-hankintoihin liittyvää lainsäädäntöä (ja julkisen hallinnon käytäntöjä) tulee uudistaa niin, että julkisen sektorin ICT-ratkaisujen on oltava mahdollisimman teknologianeutraaleja ja perustuttava avoimiin, yleistä yhteentoimivuutta tukeviin standardeihin (eikä suljettuihin proprietaarisiin ratkaisuihin), ja c) kohdassa yllä mainittu valekilpailutuskäytäntö kielletään.  Näillä vältetään toimittajaloukkua, korjataan markkinoiden vääristys, annetaan reiluja mahdollisuuksia kaikenkokoisille kotimaisille yrityksille ja poistetaan nykyinen ohituskaista suurille monikansallisille toimittajille, mikä lopuksi johtaa myös kustannustehokkaampaan julkiseen ICT-infrastruktuuriin ja parantaa koko Suomen kilpailukykyä.

Vaikka pilvipalvelut tehostavat toimintoja ja vauhdittavat innovaatioita, Suomessa ei vielä ole
valjastettu käyttöön niiden kaikkia hyötyjä.

SDP

• SDP suhtautuu myönteisesti julkishallinnon palveluiden siirtämiseen pilveen soveltuvilta osin. Pilvipalveluiden käyttöä tulee edistää varmistamalla, että EU-tason sääntelyssä mahdollistetaan datan vapaa liikkuvuus mahdollisimman laajasti huomioiden tietoturvallisuus. Olennaista on, ettei EU-tason sääntelyllä luoda tarpeettomia rajoituksia pilvipalveluiden hyödyntämiselle kansallisella tasolla julkisten palveluiden digitalisaation edistämiseksi. EU-tason yhtenäiset ja yhteentoimivat vaatimukset edistävät osaltaan turvallisuutta ja pilvipalveluiden rajat ylittävää käyttöä.

Kokoomus

• Julkisen hallinnon toimintojen ja palveluiden digitalisointi on kokoomuksen keskeinen tavoite, jota puolue haluaa edistää kokonaisvaltaisesti. Pilvipalveluiden hyödyntämisen lisääminen on tässä itsestään selvä osa-alue.

Keskusta

• Pilvipalveluiden käyttö lisääntyy koko ajan – myös julkisella sektorilla. Julkisen sektorin kannattaa rohkeasti miettiä erilaisia laadukkaita ja tietoturvallisia vaihtoehtoja palveluiden tarjoamiselle ja pilvipalvelut ovat tässä hyvä vaihtoehto. On myös toimintoja, joissa perustellusti, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden tai huomattavan korkeiden tietoturvavaatimusten takia, ei kannata käyttää pilvipalveluita.

Vihreät

• Julkishallinnon pilvipalveluiden käytön kohdalla on huomioita tietosuoja ja tietoturva, tiedon omistajuus ja pilvipalveluiden tuottajien ympäristökädenjälki. Pilvipalveluiden hyviä puolia kuten niiden käytettävyyttä ja vaikutuksia tehokkuuteen on arvioitava suhteessa julkisen sektorin velvoitteisiin taata kansalaisten perusoikeudet kuten mm. tietosuoja, turvallisuus, oikeusturva ja kuluttajansuoja. Näiden perusehtojen puitteissa pilvipalveluiden käyttöä voidaan lisätä.
•  EU-maiden riippuvuutta muualla tuotetuista ohjelmistoista, palveluista ja laitteistoista tulisi vähentää tukemalla eurooppalaisten yritysten kehitystä ja toimintaedellytyksiä. Julkisten organisaatioiden tulee omissa pilvipalvelujen hankinnoissaan kiinnittää huomiota datakeskusten ympäristöystävällisyyteen ja siten edistää palveluntarjoajien siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Tietosuojan ja tietoturvan osalta palveluiden tulee täyttää korkeat standardit.

Vasemmistoliitto

• Pilvipalveluiden laajempi käyttö on tulevaisuutta myös julkishallinnossa. Tärkeää on, että julkishallinnon palveluissa siirrytään käyttämään tehokkaimpia, toimivimpia, saavutettavimpia ja tietoturvallisimpia ratkaisuja huoltovarmuusnäkökulmat huomioiden niin, että työntekijät samoin kuin kansalaiset omaksuvat uudet järjestelmät mahdollisimman sujuvasti.

RKP

• Siirrettäessä julkishallinnon palveluja pilveen on tärkeää varmistaa, että kansalaisten tiedot pysyvät turvassa ja ettei arkaluontoisia tietoja joudu vääriin käsiin. Tietojen siirtäminen pilvipalveluun on turvallista, kunhan palvelut on tuotettu siten, että tiedot pysyvät turvassa.

Liberaalipuolue

• Puolueella ei ole kantaa. Mikäli vitsi sallitaan: Pilvipalveluiden käyttöä lisäisimme laillistamalla kannabiksen, reguloimalla ja verottamalla sitä.

Piraattipuolue

• Tietyissä tapauksissa palvelujen siirtäminen voi olla järkevää, emme kuitenkaan aio pakottaa mitään yleistä julkishallinnon palveluien siirtämistä pilveen, sillä pilvipalveluihin liittyvät myös huomattavat riskit – tietoturvan on oltava prioriteettina. Suurimmat pilvipalveluiden tarjoajat ovat ulkomaisia yrityksiä, mikä mahdollistaa aika laajaa ulkovaltojen vaikuttamista. Mikäli hallinta julkisen sektorin datasta annetaan ulkomaisille tahoille, on hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta valvoa, ettei dataa päädy ulkomaille. Mm. EU:n toimielimien verkkopalveluissa on paljastettu runsaasti laittomia tiedonsiirtoja ulkomaille, ja vielä paljon enemmän tapauksia jäänee paljastamatta – ja pilvipalvelut ovat tässä mielessä erittäin riskialttiita.

Sähköisen asioinnin lisääminen on yksi keskeisistä keinoista edistää Suomen kilpailukykyä.

SDP

• SDP suhtautuu myönteisesti palveluiden digitalisaatioon. Samaan aikaan tulee kuitenkin varmistaa, että palveluiden digitalisaation kannalta haavoittuvimmassa asemassa olevat eivät putoa kyydistä. SDP katsoo, että digitaalisten palveluiden ensisijaisuutta pitäisi edistää ns. opt-in -mallilla, jossa kansalaisella on mahdollisuus valita digitaaliset palvelut Tanskan opt out -mallin sijaan digitaalisen syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Keskeistä palveluiden kehittämisessä on kyetä muodostamaan joustava jatkumo täysin digitaalisesta asioinnista käyntiasiointiin kansalaisten tarpeiden mukaan.

Kokoomus

• Kyllä. Kokoomus haluaa, että tulevaisuudessa palvelut toteutetaan ensisijaisesti digitaalisina. Puolueen ohjelmassa aiheesta linjataan mm. seuraavasti: ” Tehdään laadukkaista ja helpoista digipalveluista oletusarvoisesti ensisijainen tapa välttämättömään asiointiin. Huolehditaan, että digitukea on saatavilla nykyistä laajemmin sitä tarvitseville ja että digitaalisuuden ensisijaisuus ei muodosta estettä palveluihin pääsylle.”

Keskusta

• Kyllä, tämä on tärkeä periaate, joka on nostettu esiin myös Keskustan tietoyhteiskuntalinjauksessa.
• Kaikki kansalaiset täytyy kuitenkin pitää mukana tietoyhteiskunnassa riippumatta heidän digitaidoistaan. Esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa voidaan lisätä digitalisaatiota ja sähköisiä palveluja niiden asiakkaiden kohdalla, joille ne sopivat.  Vaihtoehtoinen palvelu on aina tarjottava niille, jotka eivät voi digipalvelua tuettunakaan käyttää.

Vihreät

• Vihreät tukevat ihmislähtöistä digitalisaatiota. Digitalisaation määrittäessä yhä kokonaisvaltaisemmin yhteiskunnan ja ihmisten elämän eri osa-alueita tulee digitaalisten julkisten palvelujen olla helposti löytyviä, sujuvia, saavutettavia, turvallisia, virheettömiä ja käyttäjäystävällisiä sekä ohjata palvelun käyttäjää eteenpäin. Hyvät julkiset palvelut ovat osa demokratian ja yhdenvertaisuuden toteutumista.
• Ihmislähtöisyyden periaatteen mukaan kansalainen on aktiivinen omien asioidensa omistaja, eikä häntä pidä ajatella vain toiminnan kohteena tai yksittäisten organisaatioiden asiakkaana. Digitaaliset palvelut tulee suunnitella ihmisten, ei niinkään palveluntarjoajien tarpeista. Viranomaispalvelujen digitalisoituessa on tärkeää, että palveluketjut muuttuvat nykyistä saumattomammiksi. Vain näin toteutuvat pitkään tavoitellut, byrokratian vähentämiseen tähtäävät yhden luukun ja ‘kysy tietoja vain kerran’ -periaatteet.
• Kansalaisten digitaidot ja niiden tuki on perusedellytys sille, että digitaalisia palveluja voidaan hakea ja käyttää. Tuki digitaitojen oppimiselle sekä toimivat laitteet ja yhteydet ovat välttämättömiä, jotta digitalisaatio kohtelisi kaikkia yhdenvertaisesti. Digipalvelujen on oltava kuitenkin kaikkien saatavilla myös ilman oman digilaitteen tai verkkoyhteyden hankintaa. Politiikan keinoin on tasoitettava tietä niille, joita ei ole tähän asti riittävästi huomioitu digitaalisten palveluiden ja toimintatapojen suunnittelussa.

Vasemmistoliitto

• Palvelujen saatavuus ensisijaisesti verkosta on käynnissä oleva ja lähtökohtaisesti kannatettava kehityssuunta. Digitaitoja pidetäänkin nyky-yhteiskunnassa yhtä oleellisina asioina kuin lukutaitoa tai muuta yleissivistystä. Siksi julkisen vallan on tärkeää huolehtia siitä, että jokaisella ikään ja taustaan katsomatta on riittävät digitaidot sekä esteetön pääsy laitteisiin. On huolehdittava, että koulutusta ja digitukea on saatavilla maksutta kaikkialla Suomessa ja ympäri vuoden. Kaikista keskeisimpiin palveluihin tulee olla myös pääsy perinteisin menetelmin ilman digitaitoja tai omia laitteita.

RKP

• Kyllä, kunhan on aina mahdollista saada palvelut myös perinteisellä tavalla. Digipalvelujen ensisijaisuus ei tarkoita digipakkoa kaikille, vaan palvelujen tarkoituksenmukaista kohdentamista. Hyviä ja toimivia digipalveluja voidaan tarjota niitä käyttävälle enemmistölle, sekä ei-digitaalisia asiointipalveluja ja digitukea niitä tarvitseville.

Liberaalipuolue

• Sähköisiä palveluratkaisuita pitäisi pilotoida ja ottaa käyttöön Suomessa enemmän.

Piraattipuolue

• Kyllä, sekä ihmisille että yhteisölle on annettava mahdollisuus hoitaa asiansa verkossa. Myös avoimen datan tarjontaa on kehitettävä jatkuvasti.
• Pidämme erittäin tärkeänä, että aina taataan teknologianeutraali, avoimiin standardeihin perustuva pääsy kaikkiin julkisiin palveluihin verkossa. Tämä ei valitettavasti toteudu tällä hetkellä, vaan julkinen sektori usein vie kansalaiset mukaan toimittajaloukkuunsa, ja kansalaisia käytännössä pakotetaan hankkimaan tiettyjen kolmansien tahojen laitteistot ja ohjelmistot.
• Toisaalta on varmistettava, ettei syrjitä niitä, jotka jostain syystä eivät kykene asioimaan verkossa, joten vaihtoehtoiset asiointitavat on säilyttävä ja kehitettävä myös.

ICT-alalla on suuri hiilikädenjälki. Ala tuottaa kuitenkin lukuisia ratkaisuja, joilla lisätään energiatehokkuutta ja energiansäästöä eri aloilla.

SDP

• ICT-alan ympäristövaikutusten mittaaminen on tärkeää. Kuluneella hallituskaudella Suomessa on julkaistu yksi maailman ensimmäisiä ICT-alan ilmastostrategioista, jossa arvioidaan ICT-alan ilmastohyödyt ja haitat. Lisäksi siinä esitetään toimet, joilla ICT-alan päästöjä voi vähentää sektoreittain. Tätä ei ole juuri tehty muualla maailmassa. ICT:n tarjoamat ratkaisut ovat välttämättömiä, kun pyrimme vastaamaan suureen ilmastohaasteeseen. Hyviä esimerkkejä ovat ICT:n mahdollisuudet uusiutuvan energian käytön mahdollistamisessa sekä energian säästämisessä ja älykkäässä käytössä. Myös liikenteen päästöjen vähentämisessä digitalisaatio hyödyntää päästötavoitteisiin pääsemisessä. Sujuvat matkaketjut, hyvin suunnitellut tavarankuljetukset ja sähköautojen latausaikojen optimointi vaativat kaikki digitaalisia ratkaisuja. Koska Suomi on alan edelläkävijä, Suomen pitää tehdä vahvaa EU- ja kv-vaikuttamista. Kuluneella hallituskaudella Suomi on esimerkiksi EU-ministerineuvostoissa ja kansainvälisissä tapaamisissa pitänyt puheenvuoroja, joissa juuri Suomen ICT-alan ilmastostrategia on tuotu esiin. Tätä työtä tulee jatkaa myös tulevalla hallituskaudella. Myös hyvää yhteistyötä ICT-alan sidosryhmien kanssa tulee jatkaa, jotta Suomi voi edistää ICT-alan päästöjen vähentämisessä mahdollisimman tarkoituksenmukaista politiikkaa.

Kokoomus

• Olennaista on, että sääntely toteutetaan mahdollisimman pitkälle nimenomaan EU-tasoisena ja kansallista ”kultakuorruttamista” sääntelyssä vältetään niin pitkälle kuin mahdollista. Kaikella elinkeino- ja muulla toiminnalla on negatiivisia ympäristövaikutuksia, jotka on pystyttävä minimoimaan. Olennaista on ennakoiva EU-vaikuttaminen, jotta Suomen ja tässä tapauksessa suomalaisen ICT-alan kannalta mahdollisimman suotuisat ideat ovat mukana jo säädösvalmistelun aivan alkuvaiheista lähtien. Suomen EU-vaikuttamisen ennakoivuudessa on ikävä kyllä viime vuosina jäänyt merkittävästi toivomisen varaa.

Keskusta

• Kyllä, se on erittäin tärkeää. ICT-ala kuluttaa yhä enemmän energiaa. ICT:n energiatehokkuuteen pitää kiinnittää huomiota entistä enemmän niin ympäristösyistä kuin myös energian säästämiseksi tilanteessa, jossa Eurooppa on lopullisesti irtikytkeytymässä riippuvuudestaan venäläisestä energiasta.
• Mitä enemmän mittaristo tulee alan sisältä, sen parempi. Tässä olisi alan yrityksillä näytön paikka, yhteistyössä julkisen sektorin kanssa, osoittaa edelläkävijyyttä ja yhteiskuntavastuuta kehittämällä, mittaamalla ja raportoimalla omasta ICT:n ympäristövaikutuksestaan.

Vihreät

• ICT-alan ympäristövaikutusten mittaaminen ja vähentäminen kaiken muun inhimillisen toiminnan tavoin on elintärkeää. Pariisin ilmastosopimus edellyttää päästöjen nopeaa vähentämistä, mutta ICT-alan päästöt ja energiankulutus ovat merkittävässä kasvussa. Sektorin negatiiviset ympäristövaikutukset tulevat pääosin datakeskuksista ja datan käytöstä sekä elektroniikan valmistuksesta ja käytöstä. Päästövähennysten kannalta olennaista on, millä tavalla kulutettu energia tuotetaan.
• Julkisten organisaatioiden tulisi omissa pilvipalvelujen hankinnoissaan kiinnittää huomiota datakeskusten ympäristöystävällisyyteen ja siten edistää palveluntarjoajien siirtymistä uusiutuvaan energiaan. Datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisellä on suuri vaikutus alan kokonaispäästöihin.
• Datakeskuksiin voidaan kohdistaa kansallisella tasolla vaatimuksia esimerkiksi vihreän energian käytöstä sekä lämmön talteenotosta, kunhan varmistetaan, etteivät vaatimukset johda ympäristön kannalta heikompien datakeskusten rakentamiseen muualle. Datakeskusten energiankulutuksen julkistaminen viranomaisille tulisi olla pakollista. 
• Ehdotettua ICT-alan päästöjen yhteiseurooppalaista mittaristoa voi edistää osana Euroopan unionin 55-valmiuspakettia.

Vasemmistoliitto

• ICT-alan ympäristövaikutusten – niin ympäristökuormituksen kuin saavutettujen ympäristöhyötyjen – mittaaminen ja näkyväksi tekeminen on erittäin tärkeää. Suomen tulee edistää yhdenmukaisen mittariston kehittämistä myös EU-tasolla. Kaikkien alojen päästöjen minimointi on edellytys reilulle siirtymälle fossiilitaloudesta kohti ekologisesti kestävää yhteiskuntaa, ja selkeä mittaristo edistäisi tämän tavoitteen saavuttamista.

RKP

• On tärkeää mitata myös ICT-alan ympäristövaikutuksia. Suomen tulee aktiivisesti vaikuttaa EU-tasolla, jotta saadaan aikaan ICT-alan päästöjen yhteiseurooppalainen mittaristo. Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita, joten järkevin tapa mitata ympäristövaikutuksia on EU:n yhteisen mittariston avulla.

Liberaalipuolue

• On tärkeää, mutta EU-tason päästökauppa pitää huolen, että ICT-alan päästöt tulee hinnoiteltua sähköenergian tuotannossa. On tärkeää, että alalle ei anneta verotukia tai kompensaatiota energiankulutuksesta. Tällöin kannusteet vähentää energiankulutusta säilyvät.

Piraattipuolue

• ICT-alan (ja melkein kaikkien muiden alojen) ympäristövaikutusten mittaaminen on kyllä tärkeää – luotettavat mittarit ovat toimivan vihreän siirtymän perusedellytyksiä.
• Suomi voisi edistää yhteisen mittariston kehittämistä ja käyttöönottoa EU:n neuvostossa ja muissa EU:n elimissä sekä itse järjestää tilaisuuksia, joissa tutkijat, alan edustajat ja muut tahot kehittäisivät ko. mittaristoa.