Orpon hallitusohjelma antaa hyvät eväät Suomen digikehitykselle

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on keskeistä se, miten Suomi hakee jatkossa kasvua, kilpailukykyä ja tuottavuutta digikehitystä hyödyntämällä. Digialan näkökulmasta ohjelma on erinomainen toimintasuunnitelma.

Hallitusohjelma on ajassa kiinni, ja siinä halutaan hyödyntää digikehitystä laajasti ja eri toimialat läpileikkaavasti. Esimerkiksi tekoälyä pyritään jatkossa käyttämään maksimaalisesti mm. sotepalveluissa.

Ohjelma myös tarttuu haasteisiin, jotka tällä hetkellä hidastavat Suomen kehitystä. Esimerkiksi digi-infran rakentamisen esteet ja niiden ratkaisut ovat hyvin tiedossa. Toimeenpano on kuitenkin viime vuosina jäänyt ajatuksen asteelle. Nyt hallitusohjelmassa halutaan keventää verkkorakentamisen lupakäytäntöjä, digitalisoida luvitusprosessit sekä luoda niille ns. yhden luukun periaate.

Byrokratian vähentäminen ja digi-infran rakentamisen sujuvoittaminen ovat koko digikehityksen kannalta keskeisiä Suomen kilpailukykyä lisääviä tekijöitä. On hienoa, että hallitusohjelmassa investointiympäristön houkuttelevuudesta pidetään korostetusti huolta.

Suomen erinomainen digitaalinen infra tekee mahdolliseksi lukuisat erilaiset sähköiset palvelut. Erityisesti julkisten palveluiden kehitys ottaa aimoharppauksen eteenpäin uuden hallitusohjelman toteutuessa. Tavoitteena on mm. lisätä viranomaisten tiedonvaihtoa niin, että asiakkaalta kysytään samaa tietoa vain kerran ja koko palveluketju on saatavilla yhdestä paikasta.

Julkiset palvelut ja viranomaisviestintä tulevat jatkossa olemaan ensisijaisesti digitaalisia. Vaihtoehtoisia asiointikanavia luodaan niitä tarvitseville. Hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen ja helpottaa muun muassa pilvipalveluiden käyttöä julkisissa palveluissa.

Suomen digikehitystä pääministeri Orpon hallituksessa tulevat luotsaamaan liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.), JulkICT:stä vastaava kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen (kok.) ja yritysten liiketoiminnan digitalisaatiosta ensimmäiset kaksi vuotta vastaava elinkeinoministeri Vilhelm Junnila (ps.) ja hänen jälkeensä toiset kaksi vuotta Sakari Puisto (ps.). Onnea ja menestystä uusille ministereille!

Kuten hallitusohjelmakin linjaa: yhteiskunnan tehtävä on luoda yrityksille mahdollisuudet innovoida ja kehittää uusia ratkaisuja. Kannustava toimintaympäristö tuottaa parhaat keinot Suomen hyvinvoinnin tueksi.

Hallituskausi kestää vain neljä vuotta, ja se kannattaa heti alusta asti käyttää tehokkaasti. Edellisellä hallituskaudella esimerkiksi automaation sallimista viranomaispäätöksissä pohdittiin ja valmisteltiin lähes koko kauden, vaikka muutoksella ainoastaan saatettiin lakiin toimintatapa, joka oli jo useassa virastossa käytössä. Osaava koneisto toimii toisinaan hitaasti, ja sitä on välillä tarpeen tuuppia eteenpäin ja aktiivisesti varmistaa, että valmista tulee.

Euroopan unionin DESI-digivertailussa Suomi on ollut useana vuonna peräkkäin ensimmäisenä ja jättänyt Ruotsin niukasti toiseksi. Pidetään huoli, että Suomen sijoitus pysyy ja olemme jatkossakin digitalisaation kärkimaa. Yritysten rooli saavutuksessa on keskeinen, mutta harjoitetulla politiikalla on myös merkitystä. Yhteiskunnan pitää tarjota huipulla pysymisen mahdollisuudet ja pitää kapulat pois rattaiden välistä.

Toivottavasti mutkaton yhteistyö jatkuu myös tulevalla hallituskaudella.

Digialalle keskeisiä poimintoja hallitusohjelmasta

• Suomi on teknologinen edelläkävijä, joka hyödyntää digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuudet täysimääräisesti, ihmiset mukana pitäen.
• Suomi on yksi maailman menestyneimmistä teknologiasta ja digitalisaatiosta hyvinvointia ammentavista maista. Suomi jättää yhä suuremman globaalin kädenjäljen viemällä maailmalle päästöttömiä ratkaisuja.
• Junien tietoliikenneyhteyksien nopeutta ja toimintavarmuutta edistetään.
• Hallitus rakentaa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen välille pysyvät yhteistyön käytännöt kulttuuri- ja taidealojen elinvoimaa edistävien toimien koordinoimiseksi yhteistyössä alan toimijoiden ja edustajien kanssa.
• Hallitus vaikuttaa aktiivisesti ja ennakolta siihen, että alustataloutta, tekoälyä, dataa ja digitalisaa­tiota koskeva EU-sääntely kulkee mahdollistavaan, tasapainoiseen ja Suomen kannalta edulliseen suuntaan, ja minimoi kansallisen lisäsääntelyn.
• Toteutetaan datataloudesta laaja-alainen, strateginen teemakokonaisuus, jonka kärkiä ovat kvanttilaskenta, nopeat langattomat verkot, terveysdata, kyberturvallisuus ja tekoäly. Hallitus pyrkii ennakoimaan ja seuraamaan myös muiden avainteknologioiden läpimurtoa.
• Viranomaisasioinnissa lähtö­kohdan on oltava se, että yhtä tietoa kysytään palvelun käyttäjältä vain kerran ja että koko palveluketju on saatavilla ”yhdeltä luukulta”.
• Hallitus toteuttaa tarvittavat kansalliset lainsäädäntömuutokset, joilla uusia teknologioita ja digitalisaatiota voidaan hyödyntää täysimääräisesti julkishallinnon toiminnassa.
• Hallitus mahdollistaa tekoälyn avulla tehtävät automaattiset viranomaispäätökset.
• Suomi siirtyy asteittain digitaalisten palveluiden ensisijaisuuteen viranomaisasiointikana­vana. Lainsäädäntöä muutetaan siten, että digitaalisesta viranomaisviestinnästä tehdään ensisijainen viranomaisviestinnän kanava. Hallitus selvittää kustannustehokasta tapaa mahdollistaa viranomaispostin lähettäminen yksityisiin digipostipalveluihin.
• Hallitus toteuttaa kansallisen tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistuksen.
• Hallitus keventää verkkoyhteyksien rakentamisen lupakäytäntöjä ja digitalisoi luvitus­prosessin sekä tuo kokonaisuuden ”yhden luukun periaatteen” alle.
• Kyberturvallisuutta vahvistetaan tiiviissä yhteistyössä yritysten, elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa huomioiden sen, että iso osa kriittisestä infrastruktuurista on yksityisessä omistuksessa.
• Hallitus ei lisää kilpailukykyä haittaavaa ylimääräistä taakkaa EU-sääntelyn kansallisessa toimeenpanossa ja pyrkii vähentämään päällekkäisyyksiä sääntelyssä. EU-sääntelyn ja -päätöksenteon kansallista vaikutusarviointia parannetaan. Hallitus pyrkii vähentämään yritysten hallinnollista taakkaa lisäävää EU-sääntelyä.
• Hallitus parantaa julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa.