Osaaminen on edelläkävijyytemme perusta
Usein kysytään, mihin Suomen asema digitalisaation kärkimaana perustuu. Yhdellä sanalla vastattuna: osaamiseen.
Digialalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on Suomessa EU:n toiseksi suurin, 6,7 prosenttia. Keskimäärin ICT-ala työllistää EU-maissa neljä prosenttia työntekijöistä. Alan työvoiman tarve Suomessa ei vähene, päinvastoin. Viime vuosina meillä on puhuttu ohjelmisto-osaajien pulasta. Sen rinnalle on nyt noussut kyberasiantuntijoiden vaje. Samaan aikaan korostetaan myös monipuolista osaamista, humanistista otetta teknisiin asioihin ja kykyä omaksua uutta.
Teknologian ymmärtäminen ja digitaidot nousevat tulevaisuuden kriittisiksi menestystekijöiksi niin yhteiskunnan kuin tavallisen ihmisenkin kannalta. Osaamisen varmistamiseksi tarvitaan voimakasta panostusta koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. On myös joustavasti kohdennettava resursseja niille aloille, joista valmistuneet työllistyvät nopeasti.
Matemaattisten aineiden opetuksen oltava innostavaa
Matematiikassa ei ole kyse vain laskemisesta. Matemaattiset taidot tukevat kaikkea ajattelua ja loogista päättelyä. Matematiikan osaamisen rapistuminen rapauttaa teknologistuvan yhteiskuntamme pohjaa. Matemaattisten aineiden mielekkääseen opetukseen tuleekin panostaa jo peruskoulusta alkaen.
Matemaattisten tai teknisten taitojen rinnalla korostuu myös luova ja yhteiskunnallinen ajattelu. Vanhalla kunnon ”atk-opetuksella” on myös edelleen paikkansa kaikilla kouluasteilla – luonnollisesti uudella twistillä.
Osaajapulan riivaamille aloille lisää aloituspaikkoja ja joustavaa koulutusta
Digitaalinen ja teknologinen kehitys muuttaa työn luonnetta ja työelämää ehkä nopeammin kuin uskommekaan. Ohjelmisto-osaamista ja -ymmärrystä tarvitaan kaikilla aloilla.
Jotta pysymme muutoksen mukana, tieto- ja viestintätekniikan opiskelun aloituspaikkoja tulee lisätä. Esimerkiksi kyberturvallisuusala kasvaa nopeasti ja kaipaa yhä enemmän osaajia. Kyberalan ymmärrystä tarvitsevat paitsi insinöörit myös esimerkiksi juristit.
Useita vuosia kestävä koulutus ei ratkaise akuuttia osaajapulaa. Osaamisen päivittäminen vastaamaan työelämän nykytarpeita on varmistettava joustavilla koulutusratkaisuilla. Työelämässä jo olevilla on oltava mahdollisuus erilaisten muuntokoulutusten avulla siirtyä aloille, joilla kasvavaa kysyntää on.
Marinin hallitus toteuttaa jatkuvan oppimisen uudistuksen, jolla vastataan läpi elämän kestävään tarpeeseen kehittää ja uudistaa omaa osaamista. Hanke sai viime vuonna 60 miljoonan euron rahoituksen. Koronakriisin myötä tarve on entisestään kasvanut.
Työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen
Suomessa opiskelevien ja tutkinnon suorittaneiden jäämistä maahan on helpotettava sujuvoittamalla lupakäytäntöjä. Kun kotimainen työvoima ei kykene vastaamaan digiosaajien tarpeeseen, tarvitsemme asiantuntijoita myös ulkomailta. Tavoitteena on, kuten työministeri Tuula Haatainen kertoo, lisätä osaajien työperäistä maahanmuuttoa nopeuttamalla lupakäsittelyä niin, että se kestää keskimäärin kuukauden.
Työperäiseen maahanmuuttoon liittyvien lupien saaminen tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi ja nopeaksi. Kuukauden sijaan tavoitteena tulee olla lupaprosessin läpikäyminen päivässä.