Rakennetaan ratkaisut yhdessä – poimintoja hallitusohjelmasta

Antti Rinteen johdolla neuvoteltu tulevan hallituksen ohjelma sisältää hyviä uudistuksia viestintäpolitiikkaan.  Kehittyvä teknologia ja sen luomat mahdollisuudet ovat vahvasti esillä seuraavan neljän vuoden poliittisessa ohjauksessa.

Viidennen sukupolven matkaviestintäverkon sekä valokuituverkon rakentaminen ovat mittavia, vuosia kestäviä investointeja, ja niiden sujuva eteneminen on koko digitalisaatiokehityksen kannalta keskeistä. On erinomaista, että tulevassa hallitusohjelmassa investointiympäristön houkuttelevuudesta pidetään erityistä huolta.

Digialan kannalta hallitusohjelman keskeisiä asioita

Hallitusohjelmassa sitoudutaan digitaalisen infrastruktuurin strategian edistämiseen. Viime kesänä hyväksytty paketti on hyvä pohja tulevien vuosien toimenpiteiksi, ja tekemistä siinä edelleen riittää. Yleispalveluvelvoite on turvaverkko silloin, jos palveluita ei kaupallisesti ole saatavilla. Tämä ei Suomessa ole ongelma. Yleispalveluvelvoitteessa oleellista ei ole tiedonsiirtonopeus vaan se, että tarvittavat palvelut ovat saatavilla.

Ohjelma korostaa kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista tasapainoisesti. Teknologiariippumaton lähestyminen on järkevää. Hallitusohjelma nostaa myös markkinaehtoisen laajakaistan rakentamisen ensisijaiseksi. Molemmat periaatteet – teknologianeutraalisuus ja markkinaehtoisuus – ovat peruspilareita tulevaisuuden viestintäpolitiikalle. Sen sijaan teleoperaattoreille annettava velvoite esittää suunnitelmansa laajakaistaverkon rakentamiseksi on paitsi kilpailulainsäädännöllisesti arveluttavaa, myös haiskahtaa menneen ajan suunnitelmataloudelta.

Hallitusohjelma lupaa osaltaan myös edistää rakentamiseen liittyvän asioinnin helppoutta muuttamalla asioinnin sähköiseksi ja yhden luukun periaatteen mukaiseksi. Tämä on hyvä suunta, ja koko laajakaistarakentamisen lupaprosessi pitääkin digitalisoida yhden luukun periaatteelle, jossa valtion tai kuntien lupaviranomainen huolehtii hallinnon sisäisistä luvista. Lupamenettelystä pitää myös siirtyä ilmoitusmenettelyyn, jossa ilmoituksen käsittelylle asetetaan määräaika. Töiden välitön aloitus pitää sallia ilmoituksen jättämisen tai määräajan jälkeen, ellei valitusviranominen määrää toisin.

Mikrosahaus nostetaan hallitusohjelmassa hienosti esiin yhtenä uutena kaapelointiteknologiana, jonka käyttöönottoa edistetään.

Kaukolämpöverkkoon lämpöä tuottavat alle 5MW konesalit pääsevät jatkossa alennettuun sähköveroluokkaan. Muutos on erinomainen. On hienoa, että hallitus kannustaa konesalien tuottaman lämmön hyötykäyttöön merkittävällä veroporkkanalla. Kaukolämpöverkon sijaan monen konesalin tuottama lämpö on hyödynnettävissä myös yksittäisten kiinteistöjen tai esimerkiksi kasvihuoneiden käyttöön. Toivottavasti määritelmää vielä laajennetaan niin, että kaikenlainen hyötykäyttö oikeuttaa alempaan veroluokkaan.

Kotitalousvähennys on hyvä keino lisätä pientaloasujien kiinnostusta kiinteän laajakaistan hankintaan. Tuki kohdentuu tällöin suoraan laajakaistan hankkijalle. Liittymän hinta on Traficomin selvityksissä ollut keskeinen kysyntään vaikuttava tekijä. Sen sijaan, että vähennystä olisi korotettu ja laajennettu kiinteän laajakaistan osalta koskemaan myös pihan ulkopuolisia töitä, kotitalousvähennystä valitettavasti lasketaan. Koko Suomen kuiduttaminen on valtava haaste, joka vaatii kaikkien toimenpiteiden yhteispanostusta. Näissä talkoissa myös kotitalousvähennyksellä on paikkansa. Toivottavasti hallitus vielä kertaalleen pohtii tätä päätöstä.

Sähköisessä tunnistamisessa hallitus pidättäytyy valtion oman järjestelmän rakentamisesta, mikä on jälleen positiivinen uutinen elinkeinoelämälle. Sähköisen tunnistamisen markkinaa pitää edistää markkinoilla olevia ratkaisuja hyödyntäen.

Hallitus aikoo uudistaa hankintalain velvoittavuutta siten, että nykyistä paremmin kannustetaan kestäviin hankintoihin ja ympäristöjalanjälki sisällytetään yhdeksi kriteeriksi. Tämä muutos on erittäin tervetullut! On myös toivottavaa, että hankintalakiin samalla kirjattaisiin tiukemmin hankintadirektiivin mahdollistama velvoite siitä, että kilpailutukset pitää pilkkoa pienempiin osiin aina, kun se on tarkoituksenmukaista.

EU-sääntelyn tarkoituksenmukaisuuteen kiinnitetään nykyistä enemmän huomiota. Hallitus lupaa myös purkaa vanhaa normistoa samaan aikaan kun luodaan uutta sääntelyä. Tarpeetonta hallinnollista taakkaa luvataan välttää. Jälleen hyvä ja tärkeä linjaus! Samalla hallitus sitoutuu myös yhteisiin tavoitteisiin OECD:n kanssa esimerkiksi veropolitiikan osalta. Digitaalinen maailma edellyttää juurikin tällaista rajat ylittävää yhteistä ratkaisutapaa.

Lopuksi kiitos tulevalle hallitukselle panostuksesta jatkuvaan oppimiseen ja uudelleenkoulutukseen sekä työperäisen maahanmuuton helpottamiseen. Kaikkia näitä toimia tarvitaan, jotta maassa, jossa ICT-alalla työskentelevien osuus kaikista työntekijöistä on EU:n suurin, riittää osaavia tekijöitä.

Nyt kääritään vain hihat ja aletaan toteuttaa hyviä aikomuksia. FiCom on käytettävissä ratkaisujen löytämisessä.  

Elina Ussa, toimitusjohtaja, FiCom ry