Ranskan puheenjohtajuuskausi digiasioita täynnä
Elpyminen, voima, yhteenkuuluvuus – siinä Ranskan EU-puheenjohtajuuskauden motto. Odotukset kautta kohtaan ovat suuret. Isolla jäsenmaalla on taitoa ja tahtoa saada asioita valmiiksi. Toisaalta Ranska ei ole paras esimerkki ennakoitavaa, selkeärajaista, yksinkertaista ja tasapuolista sääntelyä edistävästä jäsenmaasta.
Ranska on julkaissut puheenjohtajakautensa ohjelman, jossa se on nostanut esiin tärkeimmät prioriteetit ja toivottavat aikaansaannokset. Ranska pyrkii edistämään etenkin omaa ajatustaan ”digitaalisesta suvereniteetista”. Ajatus on ollut tarkemmin rajaamaton ja määritelty ajan mukana kehittyväksi. On tärkeää, että siitä käydään keskustelua, jotta EU:n digitaalista itsenäisyyttä viedään oikeaan suuntaan.
Protektionistiset viestit lisäävät epävarmuutta nimenomaan eurooppalaisten yritysten keskuudessa. Epävarmuus tulevasta ei palvele Euroopan kilpailukykyä eikä digitaalisen markkinan syntymistä. Jos tavoitteena on digiomavaraisuus, hanke on epärealistinen. Tärkeää on sen sijaan löytää keinoja digitaalisen tulevaisuuden rakentamiseen yhteistyössä Kiinan ja USA:n kanssa. Globaaleista standardeista on esimerkiksi 6G-suunnitelmien osalta pidettävä kiinni. Digitaalisen suvereniteetin sisältöä ruoditaan jo heti helmikuulle suunnitellussa konferenssissa.
FiComin edustaman toimialan kannalta keskeisiä lainsäädäntöhankkeita on useita. Verkkopalveluita sääntelevä digipalvelusäädös (DSA), ns. portinvartija-alustoihin kohdistettu digimarkkinasäädös (DMA), tietosuojaa sähköisessä viestinnässä tarkentava ePrivacy sekä kyberturvallisuutta syventävä verkko- ja tietoturvadirektiivin päivitys, NIS 2.0, ovat kuitenkin hankkeita, joita ei ole aikataulullisesti mahdollista ratkaista kevään aikana; painetta niidenkin edistämiseen toki varmasti kohdistetaan.
Sen sijaan jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisen pääsyä rajat ylittävään sähköiseen todistusaineistoon sääntelevän e-Evidence-asetuksen neuvottelut Ranska toivoo saavansa päätökseen. Syytä olisikin − onhan asiaa vatvottu jo vuodesta 2018. Lisäksi Ranskan tavoite on saada vahvasti eteenpäin komission alkuvuodesta ehdottama asetus lapsiin kohdistuvan verkkovälitteisen seksuaaliväkivallan torjunnasta (CSAM).
Myös laajakaistadirektiivin päivitys etenee. Sen riskinä on tosin säilyminen nykyisen kaltaisena. Teknologianeutraalius on ollut Euroopan unionissa vahvasti toimintaa ohjaava periaate, jolla turvataan innovatiivisuus ja kasvatetaan kustannustehokkuutta. Teknologianeutraaliuden pitää näkyä EU-politiikassa muuallakin kuin vain juhlapuheissa.
Eurooppalaisen digitaalisen identiteetin valmistelu jatkuu. Ensimmäisiä standardeja odotetaan syntyväksi jo ensi syksynä. Hanketta on merkittävyydeltään verrattu tietosuoja-asetukseen. Kyse onkin todella suuresta hankkeesta, ja Suomen kannattaa keskittää omat, pienen maan rajalliset resurssinsa EU:n yhteisen mallin toteutukseen ja olla oman ratkaisunsa sijaan eturintamassa rakentamassa EUid:tä.
Tekoälylainsäädännön (AI act) valmistelu etenee odotetusti. Ranska jatkaa asetuksen työstämistä tasapainoisen sääntelykehyksen luomiseksi.
Tekijänoikeuskysymyksissä Ranska käynnistää selvityksen niiden tehokkuudesta. Ranska myös edistänee komission aloitetta urheilutapahtumien luvattomien live-streamien estämisestä, joka on esimerkiksi teleoperaattoreille käytännössä varsin haasteellista toteuttaa.
Ranskan puheenjohtajakauden päättää kesäkuun lopussa European Digital Assembly, jossa luotaneen suuntaviivoja ja jaetaan puheenjohtajakauden perintöä eteenpäin seuraaville puheenjohtajamaille, Tšekille ja Ruotsille.
Sääntelyn tulee aina kannustaa kasvuun, jota saadaan investoinneilla ja innovaatioilla. Innovaatioita ei voi syntyä eikä niihin kannata investoida, jos liian yksityiskohtainen sääntely on esteenä. EU:lla on keskeinen rooli myönteisen liiketoimintaympäristön edistäjänä, joten turhan hallinnon ja regulaation uhka pitää torjua. Yritykset kehittävät ja innovoivat uutta, ja lainsäädännön tehtävä luo raamit, joissa yrityksillä on mahdollisimman hyvät edellytykset toimia.