Sähköisen tunnistamisen markkinalla mahdollisuus vihdoin avautua
Valtio ei ole kyennyt rakentamaan kansalaisille toimivaa tunnistusjärjestelmää, ja pankit ovat keskittyneet omien asiakkaidensa palveluun myös tunnistautumisessa. Hallituksen nyt esittämä lakimuutos pyrkii ilahduttavasti edistämään tunnistusmarkkinan avautumista.
Digitaalisuuden edelläkävijämaassa Suomessa sähköinen tunnistaminen on edelleen lapsenkengissä. Sähköiset palvelut lisääntyvät, mutta niihin tunnistautuminen tapahtuu suurimmaksi osaksi 90-luvulta peräisin olevilla pankkitunnisteilla.
Eduskunta kiinnitti jo vuonna 2015 huomiota kansalaisten yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin asioida verkossa. Suomessa tehtiin päätös kansallisen tunnistamisratkaisun kehittämiseksi, mutta asia ei edennyt, koska pankit suhtautuivat hankkeeseen torjuvasti. Sama tapahtuu nyt, kun hallitus esittää lakimuutosta, jolla pyritään lisäämään turvallisten ja luotettavien sähköisten palvelujen tarjontaa.
Esitetyllä lakimuutoksella selkeytetään vahvan sähköisen tunnistamisen palveluntarjoajien luottamusverkoston toimintaa ja sitä, millaisia sopimuksia verkoston osapuolet ovat velvoitettuja solmimaan. Esitykseen sisältyvällä tunnistustapahtumien hintasääntelyllä varmistetaan, että tunnistuspalveluja tarjoavien toimijoiden keskinäinen hinnoittelu ei muodostu esteeksi uusien palveluiden kehittämiselle. Hintasääntely on keino, joka otetaan käyttöön silloin, kun asia ei muilla keinoin ratkea.
Finanssialan mielestä pankit joutuisivat tappiolla tuottamaan tunnistuspalveluita muille. Erityisesti kritiikkiä pankkien puolelta on nostanut pankkikonttorissa tapahtuvan ensitunnistamisen kalleus.
”Ei Mobiilivarmenteen tunnistusvälineekseen haluava kuluttaja mene henkilökohtaisesti pankkiin tunnistautumaan. Kyllä osoite on teleoperaattorin palvelupiste, jossa tunnistaminen tehdään. Pankki tunnistaa oman asiakkaansa omia palveluitaan varten”, sanoo FiComin toimitusjohtaja Elina Ussa.
Kun jo olemassa olevia pankkitunnuksia käytetään toisen tunnistusvälineen käyttöönottoon, ei tapahtuma ole teknisesti mitenkään monimutkaisempi kuin normaali sähköinen tunnistaminen.
”On hienoa, että lainsäätäjät haluavat edistää uusien palveluiden syntymistä digiyhteiskunnalle elintärkeän tunnistautumisen markkinalle”, kiittää Elina Ussa.