Sähköisten tunnistautumisten määrä Suomessa kasvaa
Tämän vuoden tammi-syyskuussa Suomi.fi-tunnistustapahtumia oli 114,3 miljoonaa. Kasvua edellisvuoden vastaavasta ajasta oli 37 prosenttia. Tunnistustapahtumia oli tänä vuonna jo kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana enemmän kuin koko viime vuonna, jolloin niitä oli 111,6 miljoonaa.
Erilaisia asiointipalveluja oli Suomi.fi:ssä syyskuussa käytössä 897 kappaletta. Määrä ei ole juurikaan muuttunut viime vuoden lopusta. Vuodesta 2018 kasvu asiointipalveluiden määrässä oli 29 prosenttia.
Suomi.fi-tunnistus mahdollistaa Suomen ja EU-kansalaisen sähköisen tunnistamisen tietoturvallisesti erilaisia tunnistusvälineitä, kuten pankkitunnistusta ja Mobiilivarmennetta hyödyntäen. Suomi.fi- tunnistuksen tuotantoympäristö on tarkoitettu valtion hallinto- viranomaisten, virastojen ja laitosten, liikelaitoksien, kunnallisten viranomaisten, tuomioistuinten ja muiden lainkäyttöelinten käyttöön.
Suomi.fi-tunnistustapahtumat tunnistusvälineittäin 1 – 9/2020
(prosenttia tunnistustapahtumista, lähde: suomi.fi-palvelunhallinta)
eIDAS-tunnistusväline mahdollistaa julkishallinnon sähköisiin palveluihin tunnistautumisen Euroopassa yli maarajojen. Sen osuus oli 0,01 prosenttia. Määrän vähäisyyden vuoksi tämä ei näy yllä olevassa graafissa. (Suomi.fi palvelunhallinta)
Katso-tunnisteella voi tunnistautua yrityksen edustajana viranomaisten sähköisiin palveluihin. Katso PWD (=Katso Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus ja salasana. Katso OTP (=Katso One Time Password) kirjautumisessa tarvitaan käyttäjätunnus, salasana ja kertakäyttösalasana. Katso-tunnisteen käyttö lakkaa 2020 lopussa.
Mobiilivarmenteen käyttö jatkaa kasvuaan
Mobiilivarmennetta käytettiin sähköiseen tunnistautumiseen 8,5 miljoonaa kertaa tämän vuoden tammi-syyskuussa. Edellisen vuoden vastaavasta ajasta sen käyttö kasvoi 69 prosenttia.
Mobiilivarmenteen osuus tunnistustapahtumista kuukausittain
(lähde: suomi.fi-palvelunhallinta)
Verkkopalveluihin kirjautumistapoja on monia
Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksessa selvitettiin, millä tavoin 16 – 89-vuotiaat internetiä käyttäneet henkilöt kirjautuvat yleisiin verkkopalveluihin.
Eniten käytettiin käyttäjätunnusta ja salasanaa, joita käytti 68 prosenttia vastaajista. Avainlukulistaa käytti 64 prosenttia ja mobiilivarmennetta 54 prosenttia suomalaisista. Yhteisöpalvelun (kuten Facebook) käyttäjätunnuksia hyödynsi noin kolmannes. Sähköisellä toimikortilla kirjautui 8 prosenttia, sähköisellä henkilökortilla 3 prosenttia ja muulla tavoin 4 prosenttia suomalaisista. Vastaajista 10 prosenttia ei ollut tunnistautunut verkkopalveluihin lainkaan.
Verkkopalveluihin kirjautumistapa ikäryhmittäin
(lähde: Tilastokeskus)
Alle 45-vuotiaiden keskuudessa mobiilitunnisteen käyttö oli suosituin tai toiseksi suosituin kirjautumistapa. Yli 45-vuotiailla mobiilitunniste oli kolmanneksi suosituin verkkopalveluihin kirjautumistapa. (Tilastokeskus)
Tunnistautumisella on väliä
Sähköistä tunnistautumista tarvitaan ja käytetään paljon julkishallinnon eri organisaatioiden kanssa asioimisessa. Tietoa viranomaisten verkkosivuilta hakee 79 prosenttia 16 – 89-vuotiaistasuomalaisista. Virallisia lomakkeita niiden täyttämistä varten hakee netistä 69 prosenttia, ja 68 prosenttia myös lähettää täytetyn lomakkeen netin kautta. (Tilastokeskus)
Viranomaisten ja julkisten palvelujen sähköinen käyttö kasvaa joka vuosi
(prosenttia 16 – 89 -vuotiaista, lähde: Tilastokeskus)
Iän vaikutus julkisten ja viranomaispalvelujen sähköiseen käyttöön
Eniten viranomaisten tai julkisten palvelujen tarjoajien palveluja internetin kautta käyttävät 25 – 34 -vuotiaat. Heistä 94 prosenttia haki tietoja ja 89 prosenttia lähetti täytetyn lomakkeen netin kautta. Vanhimmasta, 75 – 89-vuotiaiden ikäryhmästäkin vähintään viidennes käyttää julkisia ja viranomaispalveluja verkossa. (Tilastokeskus)
Viranomaisten ja julkisten palvelujen sähköinen käyttö ikäryhmittäin
EU-maihin verrattuna julkishallinnon palvelujen käyttö verkossa on Suomessa yleistä
Suomessa yli 16-vuotiaista henkilöistä julkisia palveluja netin kautta käyttää 87 prosenttia, EU-maissa keskimäärin 55 prosenttia. Suomea yleisempää nettipalvelujen käyttö on vain Islannissa (98 prosenttia) ja Tanskassa (92 prosenttia). (Eurostat)
EU:n DESI-mittarin (Digital Economy and Society Index) julkishallinnon digitaaliset palvelut -osiossa mitataan sähköisen hallinnon käyttäjien määrän lisäksi myös julkishallinnon tarjoamia sähköisiä palveluja. Suomen tulos tässä osiossa on 87 pistettä ja sijoitus EU-vertailussa neljäs. EU-maiden keskiarvo on 72 pistettä.