Sitran Mari Pantsar: Digitalisaatio keskeinen päästövähennyksien mahdollistaja

Digitalisaation ja ICT-alan merkitys on maapallon tulevaisuuden turvaamisessa huomattava. Uusilla teknologisilla ratkaisuilla saavutetaan päästövähennyksiä joko suoraan tai välillisesti. Sitrassa Suomea kohti ekologisesti kestävämpää yhteiskuntaa luotsaava Mari Pantsar vastaa kysymyksiin ICT:n ja ilmastokriisin suhteesta.Kuinka suuri rooli digitalisaatiolla on ilmastomuutoksen hillitsemisessä?

IPCC:n raportin (8.10.2018) mukaan maapallon lämpötilan nousu voidaan vielä rajoittaa 1,5 asteeseen, mutta se vaatii pikaisia toimia ja valtavaa yhteiskunnallista muutosta.

Digitalisaatio on yksi keskeinen uusien ratkaisujen mahdollistaja, jonka avulla voidaan saavuttaa päästövähennyksiä ja joka voi auttaa siirtymisessä vähähiiliseen maailmantalouteen. Päästövähennykset voivat syntyä suoraan teknologisen kehityksen kautta tai epäsuorasti vaikuttamalla muiden alojen päästöihin muuttamalla kulutustottumuksia, luomalla jakamistaloudelle uusia mahdollisuuksia ja tukemalla yritysten siirtymää kohti kiertotalouden periaatteiden mukaisia liiketoimintamalleja.

ICT-sektori ja digitalisaatio kuluttaa kuitenkin paljon energiaa. Maailman digitalisoituessa voimme olettaa, että ICT-sektorin kokonaisenergiankulutus kaikesta huolimatta kasvaa ja tällä voi olla negatiivisia sivuvaikutuksia (ns. rebound-vaikutus), jotka on huomioitava. Pitäisi pystyä arvioimaan nykyistä paremmin mitkä digitaaliset ratkaisut auttavat ilmastonmuutoksen torjunnassa ja mitkä taas toimivat päinvastoin.Miten digitalisaatio ja kiertotalous liittyvät yhteen?

Kiertotalous edistää talouskasvun irtikytkentää luonnonvarojen liikakäytöstä ja siinä digitalisaatiolla voi olla merkittävä rooli. Digitalisaatio mahdollistaa muun muassa jakamis- ja alustatalouden kehityksen, mikä on keskeistä kiertotalouden edistämiseksi.

Digitalisaatiota hyödyntäen voidaan lisäksi kehittää erilaisia liiketoimintamalleja, joiden avulla voidaan pidentää tuotteiden elinkaarta, edistää siirtymistä tuotteiden kuluttamisesta palveluihin sekä tehostaa luonnonvarojen kierrätystä ja uudelleenkäyttöä.  

Digitalisaatio voi toimia myös hyvänä työkaluna osallistaa kansalaiset ilmastotyöhön ja saada heidät vähentämään kulutustaan ja matkusteluaan.Miten ICT-ala voi käytännössä auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa?

ICT-alan tulee siirtyä energiankäytössään uusiutuviin energialähteisiin sekä pienentää toiminnastaan aiheutuvaa kokonaisenergiankulutusta ja kokonaispäästöjä koko ICT-ketjussa, tietoverkoissa, datakeskuksissa ja laitteissa.

ICT-ala voi auttaa ilmastokriisin ratkaisemisessa myös kehittämällä teknologiaa ja ratkaisuja, jotka auttavat muita aloja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä.

EU-komission pyrkimys saavuttaa nollapäästöt vuoteen 2050 mennessä edellyttäisi muun muassa sitä, että esimerkiksi sähkön tuotanto pitäisi yli kaksinkertaistaa samalla, kun sen tuotannossa luovuttaisiin kokonaan fossiilisista polttoaineista. Lisää sähköä tarvitaan, jotta liikenteen ja asumisen päästöjä saadaan vähennettyä. Edellä mainittuun liittyen ICT-alan kasvava energiankulutus ja päästöt tulee olla mukana kaikissa tarkasteluissa, ja sähkönkulutusta ja päästöjä tulisikin tarkastella nykyistä kokonaisvaltaisemmin ja yli eri sektorirajojen.

ICT-alan tulee olla mukana arvioissa, kun ratkaistaan, mihin yhä niukkenevat luonnonvarat käytetään ja miten hoidetaan siirtymä fossiilisesti tuotetusta energiasta uusiutuviin kokonaisvaltaisesti, ei vain ICT-alan sisällä vaan koko yhteiskunnassa.Mitä ICT-alalla voimme tehdä vielä nykyistä paremmin?

ICT-alan tulee jatkaa ponnisteluja yhä energiatehokkaampien ratkaisuiden kehittämiseksi. Lisäksi alan tulisi avoimesti ja kriittisesti keskustella siitä, mitkä ratkaisut auttavat ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja mitkä taas aiheuttavat mahdollisesti nykyistä suuremmat päästöt. On tärkeää tuoda esille, että kaikki digitalisaatioon liittyvät ratkaisut eivät ole ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta positiivisia ja joitakin olemassa olevista ratkaisuista voitaisiin myös kenties toteuttaa jo nykyistä vähäpäästöisemmin.

ICT-alan tulisi myös huolehtia, että se nopeuttaa jo olemassa olevien päästöjä vähentävien ratkaisuiden käyttöönottoa kuten datakeskusten hukkalämmön talteenottoa myös vanhoissa datakeskuksissa.

Monet ICT-alaan liittyvät ratkaisut, kuten esimerkiksi kuluttajien viihde-, peli- ja mediapalveluiden käyttö, lisääntyvät jatkuvasti. Joidenkin arvioiden mukaan jo tänä päivänä suuri osa internet-liikenteestä on videoiden striimausta. Tämän ns. E&M (Entertainment & media) osuus ja rooli ICT-sektorin kokonaispäästöissä onkin asia, jota pitää tutkia enemmän ja josta pitäisi keskustella avoimemmin.

Kuluttajien käyttäytymisen kautta aiheutuviin ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää nykyistä enemmän huomiota, ja kuluttajia pitäisi tiedottaa ympäristöystävällisistä käyttötavoista. Tämä voisi olla yksi keino vastata kasvavaan energian kysyntään tulevaisuudessa (yhdessä energiatehokkaampien laitteiden ja verkkojen kehittämisessä).

Myös ICT-alan edellyttämien laitteiden yms. valmistuksesta ja raaka-aineiden kaivamisesta aiheutuvat päästöt pitäisi pystyä ottamaan huomioon nykyistä paremmin. Näiden materiaalien kierrätystä ja uudelleenkäyttöä tulisi myös kehittää.

ICT-alan tulisi avoimemmin tuoda esille alaan liittyvät energiankulutus- ja päästötiedot. Lisäksi liian usein puhutaan myös siitä, että energiankulutusta on pystytty vähentämään esim. siirrettyä dataa kohti, mutta vähemmän puhutaan siitä, miten kokonaisenergiankulutus on muuttunut – esim. datan määrä moninkertaistunut ja siten energiankulutus noussut / tulee nousemaan.