Suomen digi-infra – suunnannäyttäjä myös turvallisuudessa

Suomi on ensimmäinen Euroopan maa, jossa kaikki tämänhetkiset 5G-taajuudet on huutokaupattu ja verkkojen rakentaminen aloitettu. Tällä hetkellä 5G-verkko on käytettävissä lähes 60 paikkakunnalla. Teleyritysten mukaan vuoteen 2025 mennessä 5G kattaa valtakunnallisesti suomalaiset kotitaloudet.

4G-verkon rakentaminen aloitettiin vasta kymmenen vuotta sitten, ja nyt se on saatavilla käytännöllisesti katsoen kaikkialla Suomessa. Tänä päivänä käytämme mobiilidataa eniten maailmassa. Kehitys on nopeaa ja panostukset verkkorakentamiseen merkittäviä. Teleyritykset investoivat viestintäverkkoihin joka vuosi yli puoli miljardia euroa. Summa jakautuu melko tasaisesti kiinteän ja mobiilin verkon kesken.  

Tulevaisuuden kaupungit, sairaalat ja teollisuuslaitokset ovat riippuvaisia 5G:stä ja sen tarjoamista mahdollisuuksista siirtää, käsitellä ja tallentaa suuria määriä dataa sekä hyödyntää teknologiaa.

5G:n mukanaan tuomat mahdollisuudet parantavat Suomen kilpailukykyä ja antavat keinoja vihreälle siirtymälle. 5G voi olla jopa sata kertaa 4G:tä energiatehokkaampi. Lisäksi mobiiliteknologian on arvioitu vähentävän hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen.

Suomen onnistuneen digikehityksen taustalla on pitkäjänteinen markkinaehtoisuuteen perustuva politiikka, jolla on luotu vahva ja osaava, moderni yhteiskunta.

Suomessa panostettu verkkoturvallisuuteen

Suomessa on myös maailman puhtaimmat viestintäverkot. Kyberturvallisuus on aina ollut keskeinen osa tietoverkkojemme ylläpitoa. Suomessa on geopoliittisista syistä huomioitu turvallisuusnäkökohdat monia muita EU-maita perusteellisemmin.

Verkot rakennetaan aina kulloisenkin hetken lakien ja viranomaismääräysten mukaan. Jo nykyisessä lainsäädännössämme on pykälä, jonka perusteella häiriötä aiheuttava laite voidaan määrätä poistettavaksi tietoliikenneverkosta. Tämä on muista EU-maista poikkeava käytäntö.

Myös yhteistyö kyberturvasta vastaavien viranomaisten kanssa on meillä tiivistä. Voidaan puhua vahvasta luottamusyhteiskunnan hengestä, joka ei ole lainkaan tavanomaista monessa muussa maassa, ei edes läntisessä naapurimaassamme. Korona-aikana vuoropuhelu on ollut entistä tiiviimpää, sillä kyberuhkien arvioidaan aina poikkeusolojen aikana kasvavan.

Kansainvälisiä kyberpaineita

Erityisesti Yhdysvallat on vaatinut Euroopan maita kieltämään kiinalaisen teknologian käytön 5G-verkon rakentamisessa. EU:sta irtautuva Iso-Britannia on paineen alla jo kahdesti tänä vuonna kiristänyt kantaansa: viimeisimmän päätöksen mukaan kiinalaisvalmistaja Huawein laitteet on poistettava Britannian tietoliikenneverkoista vuoden 2027 loppuun mennessä.

EU:n kyberturvallisuusvirasto ENISA antoi vuosi sitten omat suosituksensa. Niissä ei otettu voimakkaasti kantaa verkkolaitteiden valmistajiin, mutta peräänkuulutettiin turvallisuuden takaamista. Päätökset ovat jäsenvaltiokohtaisia. Ruotsin tulevan 5G- taajuushuutokaupan ehtona on, ettei Huawein tai ZTE:n laitteita käytetä verkon rakentamiseen.

Lakiin tarvitaan tarkat määritelmät

Suomessa sähköisen viestinnän palvelulaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lakipaketissa on mukana ns. turvallisuuspykälä. Sen mukaan tietoliikenneverkon kriittisissä osissa ei saa käyttää laitteita, jotka saattavat vaarantaa kansallisen turvallisuuden. Käytännössä pykälä on tulkittavissa siten, että kiinalaisen valmistajan laitteita ei verkon kriittisissä osissa voi käyttää.

FiCom on toivonut pykälämuotoilujen olevan tarkkarajaisempia. Esimerkiksi kansallinen turvallisuus on ajassa elävä määritelmä, johon helposti sotkeutuu kauppapoliittisia tavoitteita. Verkon kriittisten osien määritteleminen ei sekään ole yksinkertaista. Määrittelytyötä tehdään parhaillaan Traficomin vetämässä työryhmässä.

Kyberturvallisuudesta huolehtiminen ja sen varmistaminen on verkkoyhtiöissä jatkuvaa. Teknologinen kehitys tuo vääjäämättä tullessaan uusia, yllättäviäkin haasteita. Satavarmaa teknologiaa ei ole, eikä tuotteen alkuperämaa tee siitä automaattisesti kyberturvallista – tai päinvastoin.

Nykyinen viestintäverkkojen turvallisuussääntely koskee kaikkia verkon osia ja ohjaa niiden suunnittelua ja toteutusta. Katso infograafi.