Suomen digitaalinen suunta on ylös ja eteenpäin
Sanotaan, että mikään ei ole haitallisempaa menestykselle tulevaisuudessa kuin aiempi menestys. Suomen aseman säilyttäminen digitalisaation kärkimaana vaatii työtä, jatkuvaa uudistumista ja entistä ennakkoluulottomampaa asennetta luoda sellaiset olosuhteet, että ne vetävät investointeja ja innovaatioita puoleensa.
Digitaalista infrastruktuuria FiCom Forumissa puineessa paneelissa korostui, että Suomen edelläkävijäksi nostaneet innovaatiot ovat syntyneet olosuhteista; esimerkiksi mobiilidatan leviäminen on luonnollista Suomen kaltaisessa suuressa, mutta harvaan asutussa maassa. Emme olisi kuitenkaan päätyneet mobiilidatan käytön ykköseksi maailmassa ilman korkeaa koulutustasoa, edistyksellistä viestintäpolitiikkaa tai palveluiden ennakkoluulotonta hinnoittelua.
Suomen Ericssonin toimitusjohtajan ja FiComin hallituksen puheenjohtaja Olli Sirkan vetämässä paneelissa Tiina Höckert (Elisa), Sini Wirén (LVM), Olli Liinamaa (Oulun yliopisto) ja Janne Koistinen (Telia) nostivat Suomen vahvuudeksi myös poikkeuksellisen mutkattoman yhteistyön niin viranomaisten kuin alan toimijoidenkin kesken.
Kuluttajakäyttäytymisen muutoksia ei kannata vastustaa, vaan luoda niiden pohjalta uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Yritysten on kuitenkin syytä muistaa, että kuluttaja on keskiössä ja se, jota varten palveluja tehdään.
Kotimainen innovaatio voi valloittaa maailman
Uusi suomalainen innovaatio Whim on liikkumisen palvelu, joka paketoi erilaiset tavat siirtyä paikasta toiseen. Tavoitteena on luoda niin hyvä ja eri kulkumuodot saumattomasti yhdistävä palvelu, että ihminen on halukas luopumaan omasta autostaan. Kyse on erilaisia, jo olemassa olevia palveluja paketoivasta lisäarvopalvelusta, jonka tavoite on maailmanlaajuinen. Digimaailmassa mikään ei estä suomalaisen innovaation leviämistä globaaliksi.
”Me emme rakenna tehokkaampaa logistiikkaa tai joukkoliikennettä – me myymme unelmaa”, visioi MaaS Global -yrityksen perustaja Kaj Pyyhtiä.
Kaupungeista tulee älykkäitä – lisääntyvä data tuotava lähelle kuluttajaa
Kaupungistuminen on globaali megatrendi, joka tuo mukanaan erilaisia haasteita. Tärkeimpiä niistä ovat turvallisuus, sujuva liikkuminen ja tehokkaat tietoliikenneyhteydet, kertoi puheenvuorossaan Telesten Mika Kavanti.
Erilaiset digitaaliset valvontaratkaisut lisäävät kaupunkilaisten turvallisuutta. Esimerkiksi Pariisin poliisin valvonta-apuna on yli 22 000 kameraa. Liikkumisen sujuvuutta kaupungeissa lisäävät taas erilaiset matkustajainfot, tiedot vapaista pysäköintipaikoista, ruuhkista ja ilmanlaadusta sekä esimerkiksi reaaliaikainen tieto erilaisista massatapahtumista, jotka vaikuttavat liikkumiseen.
Tällaiset digitalisaatiota hyödyntävät älykkäät palvelut vaativat toimiakseen hyviä viestintäverkkoja. Yhä voimakkaasti lisääntyvä datan määrä tarkoittaa myös sitä, että datakeskukset on tuotava lähemmäs palvelujen käyttäjiä. Vaikka Suomi on Euroopan laidalla, me voimme olla datan keskeinen solmukohta ja data centerien sijoituspaikka, muistutti Digitan Fredrik Brunberg.
Kyberturvallisuus on digimaailman elinehto
Internetistä täytyy tehdä turvallinen, sanoi F-Securen Kristian Järnefelt, joka samalla muistutti, että kaikki verkkoon kytketyt älylaitteet voivat pahimmillaan – käyttäjän huomaamatta – osallistua palvelunestohyökkäykseen.
Verkkorikollisuutta vastaan kampailu on pitkään ollut ihmisten välistä kissa-ja-hiiri-leikkiä, mutta siitä on yhä enemmän tulossa tekoälyjen välistä. Tekoäly mahdollistaa entistä kohdistetummat ja räätälöidymmät rikokset, joita on yhä vaikeampi havaita.
Välinpitämättömyys omasta tietoturvasta on kuin jättäisi takaoven auki perinteiselle rosvolle. Jos laitteiden tehdasasetusten salasanoja ei vaihda eikä tee ohjelmistopäivityksiä, verkkorikollisen on erittäin helppo tulla sisään ja etsiä vaikkapa luottokortti- ja pankkitilitietoja tai asentaa kiristysohjelmia.