Suomessa bitti kulkee
Vuosi sitten liikenne- ja viestintäministeriö sekä FiCom ja teleyritykset DNA, Elisa ja Telia tekivät sitoumuksen laajakaistayhteyksien parantamiseksi. Sitoumuksen tavoitteena on taata laadukkaiden laajakaistayhteyksien saatavuus ja vahvistaa Suomen asemaa viestintäyhteyksien kärkimaana.
Teleala investoi viestintäverkkoihin markkinaehtoisesti joka vuosi keskimäärin puoli miljardia euroa. Vertailun vuoksi: säävarmoihin sähköverkkoihin investoidaan viidentoista vuoden aikana vuositasolla noin 600 miljoonaa euroa. Tämä tehdään kuitenkin monopoliasemassa ja lainsäädännön velvoittamana, ja sähköyhtiöt voivat sen perusteella siirtää kustannukset sähkön siirtohintoihin. Teleala on sen sijaan erittäin kilpailtu ja kuluttajahinnat edullisia.
Myös televiestintäalan investointiaste Suomessa on korkea: telealan bruttoinvestoinnit vuonna 2020 olivat Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan 22,5 % liikevaihdosta. Muun yrityssektorin (pois lukien teleala ja rahoitussektori) investoinnit vastaavana aikana olivat 6,7 %.
Verkot levinneet ripeästi ja yhteysnopeudet kasvaneet
Uusimman mobiilisukupolven verkkojen rakentaminen alkoi vuoden 2019 alussa. Vuosi sitten, marraskuussa 2020, 5G-verkko oli avattu Suomessa 68 paikkakunnalla. Nyt 5G-paikkakuntia on lähes sata enemmän: 167 ja jo noin 80 % maamme väestöstä asuu jo 5G-verkkojen alueella. 4G-verkon peruspeitto kattaa kaikki suomalaiset.
Verkkojen laajenemisen lisäksi myös liittymänopeudet ovat kasvaneet: tämän vuoden puolivälissä 62 % mobiililiittymistä oli nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s, kun vuotta aiemmin huippunopeita liittymiä oli ollut 56 % liittymistä. Mobiililaajakaistaliittymiä oli Suomessa yhteensä 8 610 000.
Euroopan komission tavoite on, että vuoteen 2025 mennessä kaikilla kotitalouksilla on mahdollisuus käyttää yhteyksiä, jotka ovat latausnopeudeltaan verkosta vähintään sata megabittiä sekunnissa. Komission tavoite on Suomessa saavutettavissa, sillä teleyritysten mukaan 5G-verkko tulee olemaan kaikkien kotitalouksien saatavilla vuonna 2025.
Kuluttajille on tullut tarjolle myös täysin uudenlaisia 5G:n mahdollistamia verkkopalveluratkaisuja, esimerkiksi niin sanottu kiinteä langaton laajakaista (Fixed Wireless Access, FWA). Tämä on pientaloihin tarkoitettu, mobiiliteknologialla toteutettu kiinteä, huippunopea ja ruuhkaton datayhteys, joka muodostuu talon ulkoseinään kiinnitettävästä 5G-modeemista ja langattomasta sisäverkosta. Kiinteän langattoman laajakaistapalvelun piirissä on nyt jo noin puolet Manner-Suomen väestöstä.
Kotitalouksissa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli vuoden 2021 ensimmäisellä puoliskolla yhteensä 1 683 000. Määrä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 80 000 liittymällä. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kerää, tilastoi ja julkaisee tietoja laajakaistarakentamisen edistymistä. Kokonaisuudessaan vuoden 2021 rakentamiseen liittyvät tilastot julkaistaan ensi vuoden puolella, jolloin tiedot tarkentuvat.
Taajuussopimus raja-alueella hieno saavutus – digistrategiaan tarvitaan vauhtia
Suomen raja-alueilla taajuuksien käyttöön vaikuttaa naapurimaiden taajuuspolitiikka. Venäjän ja Suomen telehallintojen koordinaationeuvottelujen tuloksena loppuvuonna aikaansaatu koordinaatiosopimus 3600 – 3800 MHz taajuusalueen käytön ehdoista on erittäin tervetullut. Sopimus mahdollistaa kuluttajille ja muille viestintäverkon käyttäjille entistä paremmat langattomat laajakaistapalvelut koko Manner-Suomen alueella ja edistää siten myös alueellista tasa-arvoa. Traficom on tehnyt pitkäjänteistä ja ansiokasta työtä tärkeän neuvottelutuloksen saamiseksi.
Kunnianhimoisen Digitaalisen infrastruktuurin strategian eteneminen sen sijaan on ollut melko hidasta. Olisi toivottavaa, että syksyllä perustettu digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmä ottaisi digistrategian ja sen toteutuksen agendalleen. Mahdollisimman pian tulisi löytää keinoja, joilla markkinaehtoista verkkorakentamista voidaan helpottaa. ELY-keskuksissa sähköinen lupaprosessi on edistynyt hyvin, mutta liikenne- ja viestintäministeriön hallinnon alalla on suuria eroavaisuuksia suhtautumisessa verkkojen sijoittamiseen, esimerkiksi rata-alueilla.