Suomessa netti on kaikkialla

Suomi on pinta-alaltaan Euroopan viidenneksi suurin maa, mutta väestötiheytemme on EU-maiden pienin. Suomen väestö keskittyy taajamiin: Tilastokeskuksen mukaan vuoden 2015 lopussa noin 85 prosenttia suomalaisista asui alueella, joka on ainoastaan 2,2 prosenttia koko maan maapinta-alasta.

Jotta kaikki suomalaiset pääsevät käyttämään viestintäpalveluja, on erilaisia tietoliikenneverkkoja rakennettu kaikkialle maahamme jo vuosikymmenien ajan. Tekniikan kehittyessä verkkoja on uusittu ja niiden kattavuutta lisätty. Suomalaiset teleyritykset investoivat joka vuosi yli puoli miljardia euroa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Mobiiliteknologia toi valtavan digiloikan niin maaseudulle kuin kaupunkeihinkin. 3G:n mukana internet tuli lähes jokaisen taskuun, ja 4G lisäsi mahdollisuuden videokuvaan. Tänä päivänä meillä on käytännöllisesti katsoen koko Suomessa toimiva 4G-verkko, jonka yhteysnopeus on vähintään 30 Mbit/s. Verkon kattavuus ja nopeus paranevat jatkuvasti. Ensimmäisiä 5G-yhteyksiä on jo otettu käyttöön.

Kiinteitä ja mobiileja laajakaistaverkkoja rakennetaan jatkuvasti

Valokuituliittymien osuus kasvoi viime vuonna jo yli puoleen kaikista kiinteän verkon laajakaistaliittymistä. Samanaikaisesti myös kiinteiden liittymien kokonaismäärä nousi edeltäviä vuosia korkeammalle tasolle. Suomalaiskotitalouksissa on jo yli 1,5 miljoonaa kiinteää liittymää. Sähkö- ja teleyhtiöiden yhteisrakentaminen, eli sähkökaapelin ja valokuidun samanaikainen kaivaminen, on osaltaan lisännyt kuituverkon levinneisyyttä.

         Kiinteän verkon laajakaistatekniikoiden kehitys

Viestintäpalveluiden käytössä asetetaan usein tarpeettomasti vastakkain eri teknologiat, mobiili ja kiinteä laajakaista, vaikka niillä kummallakin on omat vahvuutensa ja käyttötarkoituksensa. Teleyritysten vuosittainen yli puolen miljardin investointi viestintäverkkoihin jakautuu suunnilleen puoliksi kiinteän ja mobiiliverkon kesken.

Mobiiliverkon etu on, että se toimii kaikkialla. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että nettipalveluja voi käyttää missä ja milloin vain. Mobiilidatan käyttäjinä olemme maailman kärkikastia. Mobiiliteknologia on myös kustannustehokasta, kuluttajalle edullista ja sen saa käyttöön hetkessä.  

Kiinteä kuituliittymä on teknisesti laadukas ja varma.  Sen hankintakustannukset ovat asiakkaalle huomattavasti mobiililiittymää suuremmat. Liittymä, joka edellyttää kaivamista ja kaapelien asentamista, ei myöskään ole otettavissa käyttöön kovin nopeasti.

Haja-asutusalueille vaihtoehto voi olla myös niin sanottu kiinteä langaton laajakaista: ulos asennettava, tukiasemaa kohti suunnattava antenni ja reititin, joka jakaa yhteyden sisätiloihin. Tekniikka mahdollistaa korkeiden taajuuksien ja niiden tuoman lisäkapasiteetin hyödyntämisen myös maaseudulla.

Kuitu kaipaa kysyntää

Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksen mukaan kuluttajat eivät ole kovin innokkaita hankkimaan valokuitua. Suuri osa pientaloasujista ei ole kiinnostuneita liittymähankinnasta.  

Kiinteän verkon rakentamisen suurin kuluerä on maan kaivaminen. On arvioitu, että kuituverkon rakentaminen maksaa keskimäärin 10 – 12 euroa metriltä. Haja-asutusalueella ja taajamien ulkopuolella matka verkon lähimmälle keskittimelle voi olla hyvinkin pitkä. Kuluttajat eivät kuitenkaan ole valmiita maksamaan liittymästä suuria summia. Liikenne- ja viestintäviraston tutkimuksessa suurin osa vastaajista olisi valmis investoimaan kuituliittymään alle 500 euroa.

Tuleeko 5G vain kaupunkiin?

On kritisoitu, että 5G-teknologia ei toimi maaseudulla vaan ainoastaan kaupungeissa. Tekniikkaa luonnollisesti uudistetaan ensin siellä, missä käyttäjiä on eniten. Näin ovat levinneet myös aiempien sukupolvien matkaviestinverkot.

Ensin avautuvat 3,5 gigahertsin ja perinteisiä 4G-taajuuksia hyödyntävät verkot. Noin vuonna 2020 käyttöön saadaan korkeampia taajuuksia hyödyntävät verkot, jotka edelleen lisäävät suorituskykyä ja nopeutta. 5G tulee ensin kaupunkeihin, ja leviää sieltä joidenkin vuosien kuluessa haja-asutusalueille.

Kaupungeissa 5G-verkon tukiasematiheys tulee olemaan suuri, mutta on arvioitu, että maaseudun esteettömissä olosuhteissa tukiaseman kantama on useita kilometrejä. Tukiasemat sijoitetaan mahdollisimman keskeisesti asukkaisiin nähden. 5G-verkon tukiasemat vaativat toimiakseen kuituyhteyksiä, joten mobiiliteknologian myötä myös valokuituverkko laajenee. Kuluttajayhteyksien lisääntymisen tärkein kriteeri on niiden kysynnän kasvu.

Vaativaan yritystoiminnan digi-infratarpeeseen voi vastata valokuidun lisäksi 5G-teknologian mahdollistamalla verkon viipaloinnilla, joka tarkoittaa yrityksen oman verkkoliikenteen eriyttämistä muusta verkkoliikenteestä. Jos esimerkiksi teollisuuslaitos haluaa erityistarpeisiinsa räätälöidyn, alueellaan toimivan verkkopalvelun, teleoperaattorin tulee joko tarjota tällaista itse tai vaihtoehtoisesti vuokrata taajuuden käyttöoikeus taholle, joka paikallispalvelun tuottaa.

5G-palveluita lanseerataan useassa eri vaiheessa, ja nykyisiä mobiiliverkkoja käytetään uusien rinnalla vielä pitkään. Olemme matkalla kohti älykästä yhteiskuntaa: kymmenen vuoden kuluttua käytämme palveluita, joiden emme vielä tänään uskoneet olevan edes mahdollisia. Tämä edellyttää riittävää tietoliikenneinfrastruktuuria, joka rakennetaan sekä mobiilia että kuitua hyödyntäen.

Valtion keinot: kannustava lainsäädäntö ja palvelujen digitalisointi

Mobiiliverkkojen kapasiteetin riittävyydestä esitetään aika ajoin epäilyjä. Operaattorit seuraavat kuitenkin jatkuvasti tukiasemien verkkoliikenteen kapasiteettia ja sen riittävyyttä ja lisäävät sitä tarpeen mukaan.

Eri palvelut edellyttävät toimiakseen erilaisia laajakaistanopeuksia. Verkkopankkiasiointiin, sähköpostiin tai veroilmoituksen täyttämiseen verkossa ei tarvita huippunopeaa laajakaistaa. Netti-tv:n katselu tai verkkopelaaminen taas tarvitsevat hieman nopeampaa yhteyttä. Nopeatkin yhteydet voidaan toteuttaa joko kiinteällä tai mobiilitekniikalla. Suomen kaltaisessa maassa tulee aina olemaan alueita, joissa viestintäverkkojen rakentaminen on haastavaa. Kuluttajalle on kuitenkin tärkeintä, että palvelut toimivat, ei se, millä tekniikalla ne on toteutettu.

Viestintäverkot – kuten muukin infrastruktuuri ja palvelut – syntyvät sinne, missä niille on kysyntää ja tarvetta. Yhteiskunta tukee laajakaistarakentamista parhaiten investointeihin kannustavalla, teknologianeutraalilla lainsäädännöllä sekä kysynnän lisäämisellä. Tätä voi edistää kiihdyttämällä julkisten palveluiden digitalisointia ja tarjontaa.