Suomi avainasemassa EU-politiikan linjauksissa
Heinäkuun alussa alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi antaa meille mahdollisuuden linjata EU:n seuraavan viisivuotiskauden politiikkaa. Samalla saamme poikkeuksellisen tilaisuuden vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön, sanoo valtioneuvoston kanslian EU-asioiden alivaltiosihteeri Jori Arvonen, jolta kysyimme hänen näkemyksiään Euroopan digitalisaatiosta.
Millä tavoin Suomen rooli EU:n digikärkenä tulee esiin Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella?
Tämänkertainen puheenjohtajakausi ei ole Suomelle tavanomainen, ainoastaan kuuden kuukauden mittainen puristus. Asemamme tulevana puheenjohtajana vaikuttaa paljon laajemmin ja pidemmällä aikavälillä.
Euroopan parlamentin vaalien jälkeen alkava puheenjohtajakausi on Suomelle mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaista politiikkaa EU tekee seuraavat viisi vuotta. Viemme pj-kaudellamme kesäkuussa päämiesten toimesta sovittavaa unionin seuraavaa strategista ohjelmaa käytäntöön neuvoston työn kautta. Tähän liittyvä työ on ollut keskeinen prioriteettimme viimeisen vuoden ajan.
Digitalisaatioon liittyvät kysymykset asettuvat tähän kontekstiin. Yhdistämme digitalisaation ja digitaalisen talouden kehittämisen kiinteästi EU:n sisämarkkinoiden kehittämiseen. Jälkimmäinen kuuluu yhteen kolmesta painopisteestä, jossa olemme tehneet edellä mainittua, pitkän tähtäimen strategista vaikuttamistyötä. Tätä kautta digiasiat ovat myös pj-kautemme ytimessä.
Mitä ict-ala voi odottaa ensi syksyn puristukselta?
Nykyisen komission kaudella tehty työ on keskittynyt digitaalisten sisämarkkinoiden rakentamiseen. Jatkossa digitalisaatio on nähtävä laajemmin; koko kansainvälisen kilpailun kohtaavan talouden kysymyksenä sekä yhteiskunnallisena ja yksilöihin vahvasti liittyvänä kysymyksenä. Digitalisoituvaan talouteen ja yhteiskuntaan liittyy myös paljon asioita, jotka eivät ole unionin kompetenssissa, esimerkkeinä osaamisen kehittäminen ja osallisuuden edistäminen. Erityisesti haluamme korostaa digitalisaation ja EU:n palvelumarkkinoiden tehostamisen yhteyttä.
Uuden kasvun näkökulmasta on välttämätöntä ryhtyä toimiin talouden rakennemuutosten tukemiseksi. Digitalisaatio on luonnollisesti yksi keskeinen mahdollistaja tältä osin. Lisäksi on aloja, joiden kasvupotentiaali tulisi hyödyntää digitalisaation avulla. Suomen on luontevaa pitää esillä esimerkiksi liikenteen ja liikkumisen edistämistä tai vaikkapa terveyssektorin digitalisaatiota.
Toivon tietysti, että tämän ajattelutavan mukainen politiikka tukisi suomalaisten toimijoiden mahdollisuuksia ja tarjoaisi tilaisuuksia tuoda osaamistamme esille.
Miten yritykset voivat tukea Suomen EU-puheenjohtajuuskautta?
Meillä on aivan poikkeuksellinen tilaisuus vaikuttaa tulevan digipolitiikan sisältöön. Korostan edelleen, että kyse ei ole ainoastaan pj-kaudesta. Teollisuuden eurooppalaisten etujärjestöjen kautta on hyvä vaikuttaa ja viedä näitä viestejä muihin jäsenmaihin ja unionin toimielimiin.
On tavanomaista, että komissio, aloitteen tekijän roolissa, kääntyy puoleemme halutessaan kuulla, millaisia ratkaisuja ja ehdotuksia Suomella olisi eri kysymyksiin. Näin on erityisesti juuri digitalisaatioon tai vaikkapa innovaatiomalleihin liittyen. Monet datan hallintaan tai tekoälyn soveltamiseen liittyvät kysymykset tulevat ainakin mieleen.
Hallinnossa on hyvä olla tietämystä yrityskentän mahdollisista toiveista, ongelmista ja niiden konkreettisista ratkaisumalleista. Jatkuvaa vuoropuhelua siis tarvitaan. Kannustan teitä tähän erityisesti uuden komission työn kynnyksellä. Vaikutamme tulevien toimenpiteiden sisältöihin parhaiten tarjoamalla perusteltua tietoa asioista. Te olette avain tähän tietoon.
Lukusuositus: Jori Arvosen Alivaltiosihteerin virallinen EU-blogi