Suomi digitaalisen infran kärkimaana – Rinteen hallituksen eväät
On hienoa, että hallitusohjelmassa sitoudutaan digitaalisen infrastruktuurin strategian edistämiseen. Viime kesänä hyväksytty strategia on hyvä pohja tulevien vuosien toimenpiteiksi – nyt on vain käärittävä hihat ja ryhdyttävä toimeen!
Tietoverkot ovat alusta yhteiskunnan palveluille, ja niitä pitää jatkuvasti kehittää tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi. Suomessa teleyritykset ovat merkittäviä investoijia: investointiaste on yli 20 prosenttia, ja vuosittain viestintäverkkoja rakennetaan yli puolen miljardin euron edestä.
Viidennen sukupolven matkaviestinverkkojen ja kiinteiden laajakaistaverkkojen rakentaminen vaativat mittavia, vuosia kestäviä investointeja. Digi-infran rakentamisen sujuva jatkuminen on koko digitalisaatiokehityksen kannalta keskeistä. Siksi on hienoa, että hallitusohjelmassa investointiympäristön houkuttelevuudesta pidetään korostetusti huolta. Moderni Suomi sähköisine palveluineen rakentuu toimivan digitaalisen infran päälle.
Kehittyvä teknologia ja sen luomat mahdollisuudet ovat vahvasti esillä pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa. Digitalisuuteen viitataan ohjelmassa eri yhteyksissä 57 kertaa. Aihe myös läpileikkaa eri toimialat tasapuolisesti.
Teknologianeutraalius ja markkinaehtoisuus edistävät verkkorakentamista
Rinteen ohjelma korostaa kiinteän ja langattoman laajakaistaverkon rakentamista tasapainoisesti. Teknologiariippumaton lähestyminen on järkevää, koska eri tekniikat eivät ole toisiaan poissulkevia. Ohjelma nostaa myös markkinaehtoisen laajakaistan rakentamisen ensisijaiseksi. Molemmat periaatteet – teknologianeutraalisuus ja markkinaehtoisuus – ovat peruspilareita tulevaisuuden viestintäpolitiikalle. Sen sijaan teleyrityksille annettava velvoite esittää suunnitelmansa laajakaistaverkon rakentamiseksi on kilpailullisesti arveluttavaa ja haiskahtaa menneen ajan suunnitelmataloudelle.
Puhe- ja internetpalveluja koskeva yleispalveluvelvoite otetaan ohjelmassa poliittiseksi välineeksi, vaikka kyseessä on viimekätinen turvaverkko, jonka tarkoitus on turvata minimitason peruspalvelu kuluttajalle tämän vakinaisessa asuinpaikassa. Yleispalveluvelvoite astuu voimaan vain silloin, kun palveluja ei ole kaupallisesti saatavilla. Suomen kymmenestä miljoonasta liittymästä vain kourallinen on yleispalveluliittymiä, joten saatavuus ei meillä ole ongelma.
Suomen viestintämarkkinoiden edelläkävijyys on turvattava tehokkailla investoinneilla, jotka jatkossakin kohdennetaan kysynnän mukaan. Oleellista ei kuitenkaan ole viestintäverkkojen tekniikka ja tiedonsiirtonopeus, vaan se, että kuluttajien käyttämät ja haluamat palvelut ovat heidän saatavillaan. Ongelmattomuudesta ei kannata tehdä ongelmaa – eikä varsinkaan lisäsääntelyllä.
Tuki suoraan kuluttajalle
Laajakaistatuen jatko on osa hallituksen tulevaisuusinvestointeja. Laajakaistan rakentamiseen on osoitettu 30 miljoonan euron kokonaispotti vuosille 2020 – 2022. Julkisista rakentamistuista tulee kuitenkin lähtökohtaisesti pidättäytyä. Markkinahäiriön riski on aina merkittävä, jos valtio osittain joillain alueilla tukee rakentamista. Jos julkista rahoitusta tullaan hallitusohjelman mukaisesti käyttämään, pitää ennen lopullista päätöstä tehdä seikkaperäinen vaikutusarvio markkinoihin ja kilpailuun. Nykyistä tukilakia ei tule ainakaan jatkaa ilman vaikutusarvion tekemistä. Lisäksi teknologianeutraalisuuden nimissä lienee luontevaa, että jaettava tuki koskee samanarvoisesti niin langattoman kuin kiinteän laajakaistan rakentamista.
Kotitalousvähennys on hyvä keino lisätä kotitalouksien kiinnostusta kiinteän laajakaistan hankintaan, sillä se kohdentuu silloin suoraan laajakaistan hankkijalle. Laajakaistaliittymän rakentamiskustannus on Traficomin selvityksissä ollut yksi keskeisimpiä kysyntään vaikuttavia tekijöitä. Valitettavasti sen sijaan, että vähennystä olisi laajakaistahankinnan osalta korotettu ja laajennettu koskemaan myös oman pihan ulkopuolisia töitä, kotitalousvähennystä lasketaan. Koko Suomen kuiduttaminen on valtava haaste, ja siihen tarvitaan eri toimenpiteiden yhteispanostusta. Näissä talkoissa myös kotitalousvähennyksellä on paikkansa. Toivottavasti hallitus vielä kertaalleen pohtii tätä päätöstä, jos se haluaa edistää kuidun kysyntää.
Byrokratia minimiin
Hallitusohjelma lupaa myös edistää rakentamiseen liittyvän asioinnin helppoutta muuttamalla sen sähköiseksi ja yhden luukun periaatteen mukaiseksi. Tämä on hyvä ja kannatettava suunta. Koko laajakaistarakentamisen lupaprosessi pitää digitalisoida yhden luukun periaatteelle, jossa valtion tai kuntien lupaviranomainen huolehtii hallinnon sisäisistä luvista. Lupamenettelystä pitää myös siirtyä ilmoitusmenettelyyn, jossa ilmoituksen käsittelylle asetetaan määräaika. Töiden välitön aloitus pitää sallia ilmoituksen jättämisen tai määräajan jälkeen, ellei valitusviranominen määrää toisin.
Hallitus nostaa mikrosahauksen hienosti esiin yhtenä edistettävänä asiana, joka edistää verkkorakentamista.
Tällä viikolla julkaistussa kansainvälisessä DESI-digivertailussa Suomi nousi viime vuoden kolmossijalta EU-maiden ykköseksi digitalisaation hyödyntämisessä. Pidetään huoli, että Suomi pysyy jatkossakin digitalisaation kärkimaana. Yritysten rooli saavutuksessa on keskeinen, mutta harjoitetulla politiikallakin on merkitystä. Yhteiskunnan pitää tarjota huipulla pysymisen mahdollisuudet ja pitää kapulat pois rattaiden välistä.