Suomi menestyi kansainvälisessä Naton kyberpuolustusharjoituksessa

Suomen Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutuksen yhteinen osasto voitti keväällä Naton kansainvälisen Locked Shields 22 -kyberpuolustusharjoituksen. Harjoitusta on kuvattu suurimmaksi ja monimutkaisimmaksi koskaan järjestetyistä.

Suomi osallistui Naton kyberkeskuksen (Cooperative Cyber Defence Centre of Excellence, CCDCOE) huhtikuussa johtamaan kyberpuolustusharjoitukseen myös pohjoismaisessa joukkueessa yhdessä Norjan ja Ruotsin puolustusvoimien kanssa. Tämä joukkue tuli neljänneksi. Toiseksi sijoittui Liettuan ja Puolan yhteisjoukkue ja kolmanneksi Viron ja Georgian yhteisjoukkue. Harjoitus on toteutettu vuodesta 2010 alkaen. Tämän vuoden harjoitukseen osallistui yli 2 000 henkilöä 32 maasta.

Locked Shields 22 -harjoituksessa joukot puolustivat noin 5 500 virtualisoitua ympäristöä ja joutuivat kohtaamaan yli 8 000 hyökkäystä tietoverkoissa. Tämän lisäksi ryhmien tuli olla tehokkaita raportoimaan tietoturvahyökkäyksistä, tekemään strategisia päätöksiä sekä ratkaisemaan rikosteknisiä, juridisia ja viestinnällisiä haasteita. Virtualisoidut ympäristöt mallinsivat sekä sotilaallista että yhteiskunnan elintärkeää infrastruktuuria. Osallistujat harjoittelivat taitojaan suljetuissa ympäristöissä – vastassaan äärimmäisen taitava vastapuoli. 

Suomen joukkue osoitti erityisesti vahvaa puolustusta verkkohyökkäyksiä vastaan sekä menestyi tilanneraportoinnissa. Kaiken kaikkiaan Suomi sijoittui keskiarvon yläpuolelle kaikissa tehtäväkategorioissa, mikä on yksi Locked Shieldsin tärkeimmistä tavoitteista. Kuten CCDCOE:n kyberharjoitusjohtaja Carry Kangur toteaa: ”Menestyneimpiä ovat ne joukkueet, jotka pystyvät vastaamaan kaikkiin haasteisiin yhtä hyvin. Strategisten päättäjien ja IT-ammattilaisten on työskenneltävä yhdessä vastatakseen asianmukaisesti kaikkiin laajamittaisen kyberhyökkäyksen osatekijöihin.”

Vaikka Locked Shields -harjoituksissa on kilpailullinen asetelma, merkittävämpää on harjoituksissa saatavat opit. Niiden avulla Suomen kyberpuolustusta kehitetään pitkäjänteisesti. Harjoituksen yhteydessä järjestettiin mm. kyberkomentajien tapaaminen, johon Suomesta osallistui pääesikunnan johtamisjärjestelmäpäällikkö, prikaatikenraali Jarmo Vähätiitto. Tapaamisessa kyberkomentajat keskustelivat muun muassa pohjoismaisesta kybertoimintaympäristöstä ja sen uhkista, joiden ominaispiirteenä on niiden globaali luonne. Suomi tekee kansainvälistä kyberpuolustusyhteistyötä niin tutkimuksessa, suorituskyvyn rakentamisessa, harjoitustoiminnassa kuin operatiivisissa asioissa.

Suomen menestyminen Naton kyberpuolustusharjoituksessa on jatkumoa Suomen hyvälle menestykselle erilaissa kansainvälisissä kyberturvallisuusvertailuissa.

Katso lisätietoja:

CCDCOE

Puolustusvoimat

Riikka Vaaja, tietoasiantuntija, FiCom ry