Tapahtuuko kaikki pian pilvessä?
Datakeskukset ja pilvipalvelut ovat korvaamaton osa infrastruktuuria, jota ilman moderni arkemme ei toimisi. Suomi on erinomainen ympäristö tuottaa pilvipalveluja ja rakentaa datakeskuksia. Ilman niitä sekä kattavia ja toimivia verkkoyhteyksiä elämämme korona-aikana olisi hankaloitunut huomattavasti.
Elinkeinoministeri Mika Lintilä korosti FiCom Forum -aamussa, että yritysinvestointien tärkein edellytys on yhteiskunnan vakaus ja ennustettavuus. Suomen investointiympäristön parantamiseksi mm. sähkövero on laskettu EU:n minimitasolle, ja syksyn aikana alempaan veroluokkaan siirretään myös lämpöpumput ja konesalit, joiden tulee hyödyntää tuottamansa lämpö kaukolämpöverkossa.
Monta syytä olla pilvessä
FiComin hallituksen puheenjohtaja, Microsoft Oy:n toimitusjohtaja Jussi Tolvanen kannusti omassa puheenvuorossaan hyödyntämään rohkeasti teknologiaa. Hänen mukaansa jokaisesta yrityksestä tulee tavalla tai toisella teknologiayritys. Myös julkishallinto käyttää uudenlaisia teknisiä ratkaisuja hyväkseen yhä enemmän.
Tolvasen mukaan tulemme seuraavan kolmen vuoden aikana tuottamaan maailmanlaajuisesti enemmän dataa kuin mitä olemme tehneet edeltävän kolmenkymmenen vuoden aikana. Tällaisten jatkuvasti kasvavien datamassojen käsittely ilman pilviteknologiaa olisi äärimmäisen hankalaa, suorastaan mahdotonta.
Teknologian tulee luonnollisesti olla tietoturvallista, ja siihen on aina voitava luottaa. Datan sijaan luottamus on uusi öljy, jota ilman liiketoimintaa ei ole olemassa. Luottamus edellyttää myös oikeanlaista regulaatiota – hyvänä esimerkkinä GDPR-tietosuojasääntely.
Tekoäly tulee Tolvasen mukaan ratkaisemaan monia maailman vaikeimmista ongelmista, mutta sitä on käytettävä eettisesti. Myös tämä vaatii regulaatiota.
Pilvipalvelut ovat erittäin energiatehokkaita, ja niiden hiilijalanjälki on huomattavasti pienempi kuin perinteisillä konesaleilla. Vielä tärkeämpää kuin itse palvelujen energiatehokkuus on Tolvasen mielestä se, miten pilvipalveluilla voidaan auttaa yrityksiä ja yhteiskuntaa kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa.
Terveydenhuoltokin tarvitsee pilveä
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on aktiivinen edelläkävijä pilvipalveluiden hyödyntäjänä. Se käynnisti niiden käyttöönoton jo vuonna 2014, kertoi HUSin IT-kehitysjohtaja Mikko Rotonen. Pilvipalveluilla HUS tavoittelee mm. toimintojen tehostamista sekä kapasiteetin lisäämistä ja skaalausmahdollisuuksia. Uudet sovellukset ja tutkimuksen ja raportoinnin voimakas kasvu vaativat lisää resursseja, ja esimerkiksi koronarokotusten ajanvaraukset loivat HUSille valtavan kapasiteettihaasteen, johon ei olisi voitu vastata ilman joustavia pilvipalveluja.
Lukuisat HUSin tietohallinnollisista palveluista toimii nykyään pilvessä. Tällaisia ovat esimerkiksi genomihallinta ja -analytiikka sekä Terveyskylä, jota käytetään eri puolilta maailmaa, noin 180 maasta. Myös kaikki koronaan liittyvä softa löytyy pilvestä.
Tietoturvallinen käyttöympäristö ja datan suojeleminen ovat keskiössä HUSin kaltaiselle toimijalle, jonka toimiala on tietointensiivistä ja luottamus terveydenhuollon organisaatioon äärimmäisen tärkeää. Kun kuitenkin on rohkea teknologioiden suhteen ja huolehtii tietoturvasta, avautuu aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi lääketutkimukselle ja tuotekehitykselle.