Tekijänoikeusdirektiivin kompromissit entistä huonompia
EU:n parlamentin, komission ja neuvoston trilogineuvottelut uudesta tekijänoikeusdirektiivistä päätyivät kompromissiin, joka ei ole toivotunlainen eikä vastaa viime syyskuussa europarlamentissa hyväksyttyä mandaattia.
Nyt ehdotetussa muodossaan direktiivi olisi tuomassa internetissä toimiville palveluntarjoajille uusia vastuita ja vaikuttaisi merkittävästi yksityisiin netinkäyttäjiin. Pelkona on, että osa palveluntarjoajista vetäytyy mieluummin EU:n markkinoilta kokonaan kuin ottaa lisävastuut kantaakseen. Netin laillisen sisällön supistuminen ei ole kenenkään etu.
FiCom on kannattanut Suomen nyt vähemmistöön jäänyttä kantaa, jossa sanotaan, että direktiivin yleisilme ei vastaa Suomen yleisnäkemystä siitä, miten tekijänoikeutta tulisi kehittää sisämarkkinoilla. Erityisen vaikeina tekijänoikeussääntelyn kokonaisuudessa pidetään direktiiviehdotuksen 13 artiklan alustoja koskevia säännöksiä sekä ehdotettua uutta lehtikustantajan lähioikeutta eli artiklaa 11 artikla, mutta myös muussa kuin tieteellisessä tarkoituksessa tapahtuvaa tiedonlouhintaa koskevassa artiklassa 3 a on ongelmia.
Artikla 3 a – Tiedonlouhinta
Direktiiviin ehdotettu artikla 3 sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston käytön tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa.
Artikla 3 a sallii tekijänoikeudella suojatun aineiston vapaan käytön myös muussa kuin tieteellistä tarkoitusta varten tapahtuvassa tiedonlouhinnassa. Oikeudenhaltija voi kuitenkin halutessaan yksipuolisesti kieltää teosten käytön. Tällöin aineiston käyttäminen tekoälyn opettamisessa on käytännössä mahdotonta – asia, jota on pidetty tärkeänä nimenomaan Euroopan datatalouden edellytysten kehittämiseksi. Oikeudenhaltijat saisivat määritellä, mitä tietoa saa analysoida, vaikka tieto itsessään ei ole koskaan ollut tekijänoikeussuojan kohteena.
Artikla 11 – “Linkkivero”
Linkkiveron tarkoitus on taata verkkomedioille lupa veloittaa halukoneilta ja somepalveluilta tekijänoikeuskorvauksia siitä, että niiden julkaisemaa sisältöä jaetaan internetissä.
Nyt tehty kompromissi sallisi ”yksittäisten sanojen tai hyvin lyhyiden katkelmien” jakamisen linkin yhteydessä. Näin epämääräinen muotoilu on ongelmallinen ja aiheuttaa kysymyksiä mm. siitä, miten lyhyt katkelma määritellään, montako sanaa siihen sisältyy, kuka määrittelyn tekee ja miten klikkauksia mitataan.
Artikla 13 – “Filternet” ja vastuun siirto alustoille
Direktiivi velvoittaisi verkkoalustat huolehtimaan ”parhaansa mukaan” siitä, että niillä on hallussaan tekijänoikeuslisenssi kaikkeen materiaaliin, jota alustojen käyttäjät voivat mahdollisesti julkaista. On vaikea nähdä, miten tämä toteutettaisiin käytännössä.
Vaikka direktiivi ei velvoittaisikaan asentamaan filttereitä, ei verkkoalustoilla käytännössä ole muita vaihtoehtoisia tapoja valvoa direktiivin edellyttämää tekijänoikeuksien noudattamista. Ongelma on, että filtterit tekevät virheitä eivätkä välttämättä tunnista sallittuja karikatyyrejä, parodioita tai pastisseja.
Epäselvää ja tulkinnanvaraista direktiiviä ei tule hyväksyä
Tekijänoikeusdirektiiviä on pyritty saamaan valmiiksi jo pitkään: ensimmäinen ehdotus sen sisällöksi tehtiin jo syksyllä 2016, eikä asiaa ole siis saatu lopullisesti hyväksyttyä vieläkään. Direktiiviä ovat koko sen valmistelun ajan vastustaneet monet internetissä palveluita tarjoavat yritykset, tekijänoikeuteen erikoistuneet akateemikot ja myös yksityishenkilöt.
Direktiivin keskeisenä tarkoituksena on siirtää tuloja internetin sisällönjakoalustoilta sisällön kustantajille sekä parantaa tekijänoikeudella suojatun aineiston markkinoiden toimivuutta. Tavoite on hyvä, mutta valitut keinot vääriä. Epäselvällä uudistuksella pyritään muuttamaan tekijänoikeuksien tasapainoa hyvin lyhytnäköisellä tavalla.
EU:n tekijänoikeussääntelyssä pitää pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon eri osapuolten intressit. On tärkeää huolehtia siitä, että rajoitussäännökset mahdollistavat uusien toimintatapojen, kuten datan louhinnan, kehittämisen myös liiketoiminnan tarpeisiin.
EU parlamentti äänestää ehdotuksesta 25. – 28.3.2019 pidettävässä täysistunnossa. Parlamentin ei tule äänestää nyt saavutetun ratkaisun puolesta, sillä se ei vastaa viime syyskuussa parlamentissa hyväksyttyä mandaattia, jonka mukaan pk-yritykset on rajattava kokonaan direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ehdotuksessa ainoastaan alle kolme vuotta vanhat palvelut, yrityksen koosta huolimatta, on vapautettu ennakkomonitorointivelvoitteesta, ja niidenkin tulee pyrkiä ennalta mahdottomaksi tiedettyyn lisensiointiin.
