Tekijänoikeuslaki äänestettäväksi eduskunnan istuntoon 22.2.
Sivistysvaliokunta antoi eilen mietintönsä tekijänoikeuslain uudistuksesta. Mietinnössä esitetyn verkkolähetysdirektiiviä koskevan muotoilun ongelma tekijänoikeuksia käyttävien toimijoiden kannalta on, että edelleenlähettämisen määritelmä jää siinä edelleenkin epäselväksi. Sivistysvaliokunta pitää silti mietinnössään tärkeänä, että alkuperäisen lähettämisen ja edelleenlähettämisen määritelmät selkeytetään viimeistään uudistuksen ns. kakkospaketissa.
Liikenne- ja viestintävaliokunta on aiemmin omassa lausunnossaan tehnyt erittäin perusteellista työtä selventääkseen sivistysvaliokunnan peräänkuuluttamaa täsmällistä määritelmää alkuperäiselle ja edelleenlähettämiselle. Perussuomalaisten ja kokoomuksen sivistysvaliokunnassa esittämä vastalause perustuu liikenne- ja viestintävaliokunnan esitykseen, ja siinäkin määritelmää selkeytetään.
Eduskunnan tehtävä on säätää lait − ei vain siirtää niitä jatkovalmisteluun. Tekijänoikeuslain uudistus on jo kestänyt todella pitkään, ja tarvittavien täsmennysten siirtäminen jatkovalmisteluun aiheuttaa merkittävää epävarmuutta toimintaympäristölle.
Asian valmistelu ja taustoitus on ollut heikkolaatuista: jopa oikeuskansleri kiinnitti huomiota verkkolähetysdirektiivin toimeenpanon valmisteluun ministeriössä todeten, että lain valmistelu on ollut puolueellista ja puutteellista.
Talousvaliokunta, perustuslakivaliokunta ja erityisesti liikenne- ja viestintävaliokunta esittivät omissa lausunnoissaan lakiin tarkentavia vaatimuksia televisioasioiden osalta. Valitettavasti sivistysvaliokunta sivuutti nämä näkemykset mietinnössään.
Televisiokanavien jakelun nykytila on säilytettävä
Laki on siis tällä hetkellä epäselvä edelleenlähettämisen osalta: Kopiosto nosti vuonna 2018 oikeusjutun Teliaa vastaan vaatien Teliaa maksamaan edelleenlähetyskorvauksia suomalaisten tv-kanavien jakelusta. Kopiosto hävisi jutun markkinaoikeudessa. Korkein oikeus käsittelee parhaillaan sitä, onko Kopiostolla edes asiavaltuutta vaatia tekijänoikeuslain perusteella kyseisiä korvauksia.
Vaikka lainsäätäjä on ollut tietoinen oikeusprosesseista ja pykälän tulkinnanvaraisuudesta, jätti opetus- ja kulttuuriministeriö kyseisen kohdan edelleen epäselväksi. Ongelmallista on myös se, ettei kyseisistä tv-markkinaa koskevista pykälistä ole tehty lainkaan vaikuttavuusarviointia.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on useassa tilaisuudessa todennut haluavansa säilyttää nykytilanteen. Nykytilanteessa tv-yhtiöt ostavat katsojille maksuttomien kanavien ohjelmiston lähetysoikeudet koko Suomen väestön osalta kaikille jakelutavoille (antenni, kaapeli ja iptv) jo hankkiessaan ohjelmistoa tuottajilta. Tämän jälkeen tv-yhtiöt sopivat sisältöjen jakelusta eri verkoissa operaattoreiden kanssa. Kaapeliverkko-operaattorin rooli on siis toimia tv-lähetysten teknisenä jakelijana.
Edellä kuvatun toimintamallin ansiosta Suomessa voi katsella liki kahtakymmentä maksutonta tv-kanavaa, mikä on selvästi enemmän kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa. Niissä kaapeliverkko-operaattorin rooli on laajempi: se sopii sisältöjen jakelusta tv-yhtiöiden kanssa, hankkii tarvittavat oikeudet ohjelmien lähettämiseen ja myy sen jälkeen tv-kanavapaketin taloyhtiölle. Taloyhtiön asukkaat, siis tv-katsojat, maksavat kanavapaketista taloyhtiölle. Tässä mallissa maksuton kanavatarjonta kattaa vain yleisradiokanavat, ja kaikki muu tv-sisältö on maksullista. Opetus- ja kulttuuriministeriön lakiesityksessä Suomea on haluttu ajaa kohti tämäntyyppistä markkinaa, jolloin myös median moniäänisyys kapenisi.
Tekijänoikeusasiat työ- ja elinkeinoministeriöön
Tekijänoikeuslain puolueellisen ja vaikuttavuusarvioinneiltaan täysin puutteellisen valmistelun toivoisi lopultakin johtavan myös siihen, että pohdittaisiin tekijänoikeusasioiden siirtämistä opetus- ja kulttuuriministeriöstä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Tällöin tekijänoikeusasioita hoidettaisiin osana aineettomien oikeuksien sääntelykokonaisuutta ja innovaatiopolitiikkaa. Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että sillä edistettäisiin sisältöjen tuotantoa ja niiden jakamista. Samalla vahvistettaisiin tekijänoikeuskysymysten asemaa elinkeinopolitiikan osana.
Vaihtoehtoisesti tekijänoikeusasiat voitaisiin valmistella myös oikeusministeriössä, jossa on vahvaa sopimusoikeuden ja perusoikeuksien osaamista. Hyvällä valmistelulla ja asiaankuuluvalla hallinnollisella osaamisella tämänkertainenkin lainsäädännöllinen sotku olisi ollut vältettävissä.
Myös Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta vetosi valiokuntaan, että se ottaisi mietinnössään selkeän kannan siihen, että lakimuutoksella ei ole tarkoitus muuttaa televisiokanavien jakelun ja oikeuksien hankkimisen nykytilaa. Lue lisää!