Tekijänoikeuslakiin jäi korjattavaa – siirrettävä TEM:n vastuulle

Eduskunnan hyväksymät muutokset tekijänoikeuslakiin tulivat voimaan 3.4.2023. Työ jäi kuitenkin kesken, ja eduskunta edellytti, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslain toimivuutta ja vaikutuksia eri tahojen ja toimijoiden näkökulmista. Arvioinnissa tulee lisäksi punnita perusoikeuksien suhde sääntelyn tulkinta- ja soveltamiskäytäntöihin sekä erityisesti alkuperäisen ja edelleen lähettämisen määrittelytarpeet.

Myös sivistysvaliokunta piti mietinnössään tärkeänä, että alkuperäisen lähettämisen ja edelleen lähettämisen määrittelemiseen liittyvät epäselvyydet selvitetään viimeistään uudistuksen ns. kakkospaketissa, jotta niiden merkitys tekijänoikeuksien kannalta saadaan selkeytettyä. Sivistysvaliokunta haluaa, että valmisteltavassa sääntelyssä huolehditaan teknologianeutraalisuuden lisäksi siitä, että sääntely ei vaaranna kotimaisten televisioyhtiöiden antenni-, kaapeli- ja muissa verkoissa harjoittamaa alkuperäistä lähettämistä, johon tv-yhtiöt ovat hankkineet kaikki tarvittavat oikeudet kattavasti koko Suomen alueelle. Sivistysvaliokunta selvensi mietinnössään myös, että lakiehdotuksella ei ole tarkoitus muuttaa nykytilaa niin, että se oikeuttaisi kaksinkertaisen tekijänoikeuskorvauksen perimiseen samasta käyttöoikeudesta ja velvoittaisi sellaisen maksamiseen.

Tekijänoikeusasioiden vastuuministeriö vaihdettava

Tekijänoikeuslain valmistelu opetus- ja kulttuuriministeriössä sai erittäin kovaa kritiikkiä oikeuskanslerilta, joka totesi, että lain valmistelu on ollut puolueellista ja puutteellista. Myös perustuslakivaliokunta kiinnitti valmisteluun huomiota ja piti sitä poikkeuksellisena. Talousvaliokunta kiinnitti huomiota lain puutteelliseen vaikutustenarviointiin, ja liikenne- ja viestintävaliokunnan mukaan muutokset pääosin heikensivät sananvapauden, tutkimuksen ja opetuksen vapauden sekä käyttäjien oikeuksien ja teknologiateollisuuden asemaa. Liikenne- ja viestintävaliokunnan lausunnon mukaan muutokset paransivat useilta osin tekijänoikeusjärjestöjen asemaa, mutta saattoivat jopa heikentää tekijöiden asemaa.

FiComin mielestä tulevassa hallitusohjelmassa pitää harkita tekijänoikeuslainsäädännön valmistelun siirtämistä työ- ja elinkeinoministeriön vastuulle. Tällöin tekijänoikeusasioita hoidettaisiin osana aineettomien oikeuksien sääntelykokonaisuutta ja innovaatiopolitiikkaa. Tekijänoikeuslainsäädäntöä tulisi kehittää niin, että sillä edistettäisiin sisältöjen tuotantoa ja niiden jakamista. Samalla vahvistettaisiin tekijänoikeuskysymysten asemaa elinkeinopolitiikan osana.

Samaa mieltä ovat myös Suomen Yrittäjät ry, Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Software Finland ry, jotka yhdessä FiComin kanssa vaativat aineettomien oikeuksien keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön.

Epäselvä lakipaketti kaipaa kokonaisuudistusta

Perustuslakivaliokunta on jo 2000-luvun alussa todennut, että tekijänoikeuslaista on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikas ja vaikeaselkoinen.

Niin sivistysvaliokunta, perustuslakivaliokunta kuin liikenne- ja viestintävaliokuntakin pitävät tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistusta tarpeellisena. Uudistus on tehtävä useamman ministeriön yhteistyönä ja avoimesti, jotta tarvittava tasapainon saavutetaan. Eduskunta edellyttikin vastauksensa kolmannessa lausumassa, että valtioneuvosto arvioi tekijänoikeuslainsäädännön kokonaisuudistuksen tarpeen tekijänoikeusjärjestelmän läpinäkyvyyden sekä lainsäädännön selkeyden ja ymmärrettävyyden vahvistamiseksi.

HUOM! Artikkelia muokattu 28.4. klo 8.00 ja lisätty maininta siitä, että Suomen Yrittäjät ry, Teknologiateollisuus ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry sekä Software Finland ry ovat FiComin kanssa vaatineet aineettomien oikeuksien keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön.