Tekoäly on tukiäly
Tekoäly tulee koskemaan meistä jokaista – halusimme tai emme, sanoi elinkeinoministeri Mika Lintilä puheessaan FiCom Forum -seminaarissa Helsingissä 23.5.2018. Tämän takia tärkeintä tekoälyssä on sen kansanomaistaminen. Lintilän mukaan tekoäly muuttaa myös osaamistarpeitamme niin, että seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomessa pitää uudelleen kouluttaa miljoona ihmistä.
Ministeri Lintilä muistutti, että jatkuvasti lisääntyvästä datavarannosta suurin osa on käyttämättä, ja voittajia ovat ne, jotka osaavat dataa jalostaa ja hyödyntää. Suomen mahdollisuudet ovat ennen kaikkea tekoälyn soveltamisessa eri tarkoituksiin.
Koko yhteiskunnan kannalta digitalisaation merkitystä ei voi tarpeeksi korostaa, ja sen esteitä on poistettava edelleen, sanoi tilaisuuden avannut FiComin uusi toimitusjohtaja Elina Ussa.
Tekoäly käyttöön nyt tai ei koskaan
Antti Merilehto, Tekoäly – matkaopas johtajalle -kirjan kirjoittaja, kehotti yrityksiä joko tarttumaan tekoälyyn heti tai sammuttamaan firman valot saman tien. Kenelläkään ei ole varaa olla hyödyntämättä tekoälyn mahdollisuuksia. Suomessa on Merilehdon mukaan paljon keskisuuria yrityksiä, joiden liiketoiminnasta pitää olla huolissaan, sillä ne eivät ole sisäistäneet tekoälystrategian tärkeyttä.
Tekoälyn suurin hyöty on alueella, jossa koneiden operatiivinen tehokkuus ja ihmiselle ominainen tunne yhtyvät. Juuri tunne ja empatia ovat tulevaisuuden työelämän tärkeimmät taidot, ennustaa Merilehto.
Tekoäly mahdollistaa tehokkuuden
Maailman neljä megatrendiä ovat kaupungistuminen, väestörakenteen muutos, digitalisaation mahdollistama hyperglobalisaatio sekä innovaatioiden kiihtyvä tahti, määritteli HP Finlandin toimitusjohtaja Jarkko Huhtaniitty FiCom Forumin päätöspaneelissa. Tekoälyn avulla on tehtävä tuottavuushyppy tulevaisuuteen ja luotava elinkelpoiset olosuhteet kasvavalle väestölle.
Paneeliin, jossa pohdittiin, millaisen yhteiskunnan rakennamme tekoälyn avulla, osallistuivat Huhtaniityn lisäksi professori Liisa Välikangas Aalto-yliopistosta, teemajohtaja Johannes Koponen Demos Helsingistä sekä toimitusjohtaja Mikael Jungner Kreabista. Paneelin veti Finnet-liiton toimitusjohtaja Jarmo Matilainen, joka on myös FiComin hallituksen jäsen.
Uudet toimintamallit murtavat vanhoja rakenteita
Johannes Koponen muistutti, että kaikki uudet toimintamallit kautta aikojen ovat aina luoneet jännitteitä yhteiskunnassa. Vaikka paneelissa peräänkuulutettiin siilojen purkamista, suuret rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa eivät Liisa Välikankaan mielestä tahdo onnistua. Sen sijaan hän kehotti rikkomaan kahta järjetöntä sääntöä päivässä, jolloin ihmisten pienillä käyttäytymismuutoksilla saadaan aikaan tarvittava vaikutus.
Jungnerin mielestä digitaalisessa ajassa ei tavoitteena saa olla demokraattinen, kaikkia samoin kohteleva yhteiskunta. Digitalisaation idea on yksilöllisyys ja asioiden räätälöinti kullekin sopivaksi.
Tulevaisuuden yksilöille räätälöity yhteiskunta rakentuu panelistien mielestä kuitenkin poistamalla mahdollisimman paljon jäykistäviä rakenteita, rikkomalla tarpeettomia sääntöjä ja siirtämällä suorittava työ roboteille, jotta ihmiset voivat keskittyä luovuuteen ja kanssakäymiseen.
Tekoäly ei ole uhka
Panelistit pitivät tekoälyä pikemminkin hyvänä työkaluna kuin uhkana. Koponen muistutti, että tekoäly ei yhtäkkiä muutu tietoisen älykkääksi, ja Välikangas nimesi mm. ilmastonmuutoksen suuremmaksi uhaksi.
Tekoälyyn liittyvät eettiset kysymykset tulee ratkaista, mutta tekoälyn tapauksessa lasi ei ole puoliksi tyhjä vaan puoliksi täynnä. Ratkaisevaa on tekoälyn avulla luotavat palvelut ja niiden käyttö.
Ketteryys ja empatia, asioiden ymmärtäminen toisesta näkökulmasta, ovat huomionarvoisimmat asiat digitalisaatiossa ja tekoälyn hyödyntämisessä.
Sen, mikä on pidettävä mielessä, kiteytti Microsoftin yhteiskuntasuhdejohtaja Max Mickelsson omassa puheenvuorossaan: ihmisten on oltava vastuullisia käyttämiensä järjestelmien suhteen.
Lisää FiCom Forumin antia
- Suomen digitaalinen suunta on ylös ja eteenpäin
- Elävän kuvan kulta-aika
- Virtuaalitodellisuus on kokemus