Telepaketti konkretisoitui kansalliseen lainsäädäntöön
Suomi on yksi harvoista EU-maista, joka on saattanut EU:n televiestintäsäännöt määräajassa osaksi kansallista lainsäädäntöään. Komissio on käynnistänyt 24:ää muuta maata kohtaan rikkomusmenettelyn.
Reilu neljä vuotta kestänyt regulaatiovalmistelu alkaa olla takana. Komissio antoi ehdotuksensa audiovisuaalisia mediapalveluja koskevan direktiivin muuttamisesta (ns. AVMS-direktiivi) toukokuussa 2016 ja direktiivin eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (ns. telepaketti-direktiivi) syyskuussa 2016. Nämä hyväksyttiin EU:ssa vuoden 2018 lopulla. Määräaika säännöstön saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä oli viime joulukuussa.
Teledirektiivin tavoitteena on parantaa erityisesti huippunopeiden yhteyksien saatavuutta unionin alueella, edistää telealan kilpailua ja investointeja mobiiliin ja kiinteään verkkoon sekä nopeuttaa ja edistää 5G-verkkojen käyttöönottoa.
Paljon uutta sääntelyä – myös kansallista
Vuodenvaihteessa Suomessa tuli voimaan uudistettu sähköisen viestinnän palvelulaki, johon direktiivit on implementoitu. Lakiuudistus toi tullessaan monia muutoksia. Esimerkiksi huomattavaa markkinavoimaa koskevaa sääntelyä on uudistettu tuomalla sinne uusia elementtejä, kuten yrityksen hakema sitoumusmenettely, yhteysinvestoinnit erittäin suuren kapasiteetin verkkoihin sekä velvoitteet yrityksen poistaessa vanhoja kupariverkkoja. Näillä uudistuksilla pyritään osittain vastaamaan nopeiden datayhteyksien tarjontaan ja saatavuuteen.
Kansallisesti uutta sääntelyä on muun muassa taajuuksien myöntämiseen liittyvät muutokset, kuten paikallisen yleisen teletoiminnan harjoittaminen ilman toimilupaa pelkän radioluvan perusteella. Lakiin tulleet verkkotoimiluvan jatkamista ja uusimista koskevat uudistukset olivat onnistuneita.
Uudistuksen myötä myös käyttäjien oikeuksien suojaa on parannettu ja yleispalvelun nettiyhteyden nopeus nostettu kahdesta viiteen megabittiin sekunnissa. Yleispalvelun kustannusvaikutus on toteutuessaan merkittävä: puhutaan yli 20 miljoonan euron investoinnista.
5G-verkon kyberturvallisuus puhutti
Sähköisen viestinnän palvelulakipaketti on erittäin laaja – hallituksen esityksen sivumäärä oli 529. Kuitenkin ylivoimaisesti eniten keskustelua on aiheuttanut pykälä, joka käytännössä koskee 5G-verkon laitteiden kansallista turvallisuutta; verkon kriittisissä osissa käytettäviä laitteita ja niiden mahdollista poistamista verkosta. Säännös mahdollistaa verkkolaitteen poistamisen yleisen viestintäverkon kriittisistä osista, jos on painavia perusteita epäillä, että sen käyttäminen vaarantaisi kansallista turvallisuutta tai maanpuolustusta.
Säännöksessä on kyse viestintäverkkojen kyberturvallisuutta koskevasta EU:n yhteisen keinovalikoiman eli ns. Toolboxin kansallisesta täytäntöönpanosta. Toolbox jakaantuu strategisiin ja teknisiin toimenpiteisiin.
Osana verkon kriittisen osan sääntelyä lakiin on lisätty kaksi pykälää. Ensimmäinen koskee verkkoturvallisuuden neuvottelukuntaa, jonka tehtävänä on arvioida kokonaisvaltaisesti kansallisen turvallisuuden toteutumista viestintäverkoissa. Toisena lisäyksenä on korvaussäännös, jonka mukaan teleyrityksellä on tietyillä edellytyksillä oikeus saada korvaus poistettavaksi määrätystä laitteesta.
Liikenne- ja viestintävirasto valmistelee parhaillaan määräystä viestintäverkon kriittisistä osista.
Lakia täydennettiin valtioneuvoston asetuksilla
Lain yhteydessä on annettu, tai myöhemmin on tarkoitus antaa, myös muutamia sitä täydentäviä valtioneuvoston asetuksia, kuten HMV-yrityksen kupariverkon purkamista koskeva ilmoitus ja asetus yleispalvelun nettiyhteyden vähimmäisnopeudesta sekä kuluttajille annettavista ennakkotiedoista ennen viestintäpalvelusopimuksen tekemistä.
FiComin lausunto sähköisen viestintäpalvelulain hallituksen esityksestä liikenne- ja viestintävaliokunnalle on luettavissa täältä.