Tietoliikennealan kehitys ja vaikutukset

Teleyritykset suuria investoijia

Teleyritysten investointiaste on pysynyt jatkuvasti yli kymmenessä prosentissa 2000-luvulla. Keskimäärin vuotuiset investoinnit ovat olleet reilut 18 prosenttia liikevaihdosta. Tämä on huomattavasti enemmän kuin muulla yrityssektorilla, jossa investointiaste on vuodesta 2006 alkaen pysytellyt kuuden prosentin tuntumassa.

Teleyritysten ja muun yrityssektorin investoinnit

Teleyritykset ovat vuosien 2001 – 2018 aikana investoineet yhteensä noin 15,2 miljardia euroa tietoyhteiskunnan kehittämiseen. Vuosittaiset investoinnit tänä aikana ovat olleet keskimäärin lähes 900 miljoonaa euroa, ja kahtena edellisenä vuonna investointien määrä on ollut yli miljardi euroa. (Tilastokeskus)

Teleyritysten liikevaihto suhteellisen tasaista viime vuosina

Vuosituhannen alun voimakkaan nousun ja laskun jälkeen teleyritysten liikevaihto on pysytellyt melko tasaisena viimeiset kymmenen vuotta. (Tilastokeskus)

ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta eurooppalaisittain korkea

Suomessa ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta vuonna 2017 oli EU-maiden viidenneksi suurin, 5,44 prosenttia. Suomen edellä olivat Malta 8,72 prosenttia, Unkari 6,04 prosenttia, UK 5,96 prosenttia ja Bulgaria 5,72 prosenttia. Yli viiden prosentin pääsi kuudentena EU-maana Viro, 5,14 prosenttia. Muissa EU-maissa osuudet jäivät alle viiden prosentin.

ICT-toimialan osuus bruttokansantuotteesta

Kaikista EU-maista tietoja ei ole saatu, myöskään EU-maiden keskiarvoa ei siten ole ilmoitettu. (Eurostat)

Suomessa lähes kaksi laajakaistaliittymää henkilöä kohti

Vuonna 2002 kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 141 600. Viiden vuoden kuluttua niitä oli jo 1,6 miljoonaa, yli kymmenkertainen määrä. Samaan aikaan, vuonna 2007, mobiililaajakaistaliittymiä oli 143 000.  Mobiililaajakaistaliittymien määrä ohitti kiinteiden liittymien määrän ensimmäisen kerran vuonna 2010, tällöin laajakaistaliittymiä oli yhteensä 3,2 miljoonaa. Nyt niitä on 10,28 miljoonaa, lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomen väestömäärä.

Laajakaistaliittymien määrän kehitys

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä on kasvanut maltillisesti mutta suhteelliseen tasaisesti. Mobiililaajakaistaliittymien määrä on vuodesta 2010 vuoden 2019 kesäkuuhun viisinkertaistunut. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Määrän lisäksi myös nopeudet kasvaneet huimasti

Vuonna 2007 kaikki kiinteät laajakaistaliittymät olivat nopeudeltaan alle 10 Mbit/s. Seuraavana vuonna niistä kuusi prosenttia oli yli 10 Mbit/s, 94 prosenttia oli vielä alle. Vuonna 2013 kiinteistä laajakaistaliittymistä yli puolet, 61 prosenttia, oli ensimmäistä kertaa nopeudeltaan enemmän kuin 10 Mbit/s. Vuonna 2019 suhdeluku on kääntynyt lähes päinvastoin kuin vuonna 2007: nyt nopeudeltaan yli 10 Mbit/s kiinteitä laajakaistaliittymiä on 95 prosenttia ja vain viisi prosenttia on sen alle.

Kiinteiden laajakaistaliittymien nopeuden kehitys

Nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s kiinteitä laajakaistaliittymiä oli vuonna 2009 yksi prosentti kiinteistä laajakaistaliittymistä, vuonna 2013 niiden osuus oli 12 prosenttia. Vuonna 2017 osuus oli jo lähes kolmannes ja vuoden 2019 kesäkuussa 41 prosenttia. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kymmenessä vuodessa mobiilidatan määrä kasvanut 3300-kertaiseksi

Mobiilidataa siirrettiin 600 000 gigatavua vuonna 2007. Seuraavana vuonna sen määrä oli kasvanut 4,7 miljoonaan gigatavuun eli lähes kahdeksankertaiseksi. Siitä eteenpäinkin määrä yli kaksinkertaistui lähes joka vuosi aina vuoteen 2015, jolloin mobiilidataa siirrettiin jo 608 miljoonaa gigatavua. Vuonna 2017 mobiilidatan määrä ylitti miljardi gigatavua. Kasvu viime vuosina on vaihdellut 30 – 70 prosentin välillä.

Matkaviestinverkossa siirretyn datan määrä

Vuoden 2019 kesäkuun loppuun mennessä mobiilidataa siirrettiin 1,14 miljardia gigatavua, mikä viittaa siihen, että kasvukäyrä jatkaa jyrkkää nousuaan. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Puhelut lankaverkosta matkapuhelinverkkoon ja tekstiviestien huippuvuodet

Soitettujen puheluiden kokonaismäärä vuonna 2000 oli yhteensä lähes 6 miljardia, suurin osa puheluista soitettiin lankaverkosta. Vuonna 2002 puheluiden kokonaismäärä oli suurimmillaan, 6,4 miljardia puhelua. Tällöin matkapuhelinverkosta soitetut puhelut olivat suunnilleen tasoissa lankaverkon puheluiden kanssa.

Vuodesta 2003 alkaen matkapuhelinverkosta soitettujen puheluiden määrä on ollut lankaverkon puheluita suurempi. Myös matkapuhelinverkosta soitettujen puhelujen määrä alkoi laskea vuodesta 2010 antaen tilaa uusille viestintämuodoille.

Vuonna 2018 soitettujen puheluiden kokonaismäärä oli vajaa 3,8 miljardia. 2019 ensimmäisellä vuosipuoliskolla matkaviestinverkosta soitettiin 1 658 miljoonaa puhelua ja kiinteästä verkosta soitettiin 68 miljoonaa puhelua. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kiinteässä ja matkapuhelinverkossa puhutut puhelut

Lähetettyjen tekstiviestien määrät kasvoivat voimakkaasti vuoteen 2012 asti, jolloin niitä lähetettiin 4,3 miljoonaa kappaletta. Kasvu viidessä vuodessa oli noin 36 prosenttia.

Vuoden 2012 jälkeen tekstiviestien lähettäminen alkoi vähentyä. Lasku oli kasvuakin voimakkaampaa, viidessä vuodessa lähes 50 prosenttia.  Vuonna 2018 tekstiviestejä lähetettiin enää 1,9 miljoonaa kappaletta ja viime vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla 842 000, mikä on 25 prosenttia vähemmän kuin aiemman vuoden vastaavana ajankohtana.

Lähetetyt tekstiviestit

Ainakin osa tekstiviesteistä on korvautunut pikaviestipalveluilla, kuten WhatsApp tai Messenger. Tilastokeskuksen tutkimuksen mukaan viime vuoden keväällä 71 prosenttia 16 – 89-vuotiaista suomalaisista oli käyttänyt pikaviestipalvelua älypuhelimellaan. Nuorista, 16 – 24-vuotiaista, näitä viestejä oli lähettänyt 97 prosenttia. 

Viestinnän hinnat laskeneet

Vuoden 2005 kuluttajahintaindeksin 100 pisteestä on viestinnän osaindeksi laskenut 73 pisteeseen vuoden 2019 lopussa. Kuluttajahintaindeksin yleisindeksi on sinä aikana puolestaan noussut 123 pisteeseen.

Kuluttajalle tämä tarkoittaa hintojen halpenemista. Vähemmällä rahalla saa enemmän ja laadukkaampia viestintäpalveluja.

Kuluttajahintaindeksin ja viestinnän hintaindeksin kehitys (2005=10)

Tilastokeskuksen Kotitalouksien kulutus 2016 -tutkimuksen mukaan tietoliikennemenojen osuus kotitalouksien kokonaiskulutusmenoista oli 2,3 prosenttia. Osuus oli pudonnut 15 vuotta aikaisemmasta mittauksesta, jolloin se oli 3,8 prosenttia.

Kotitalouksien kulutusmenoja 

Kulutusmenot yhteensä ovat nousseet 51 prosenttia vuodesta 2001 vuoteen 2016. Asuminen ja energia näistä eniten, peräti 77 prosenttia. Liikenteen menot oat nousseet 53 prosenttia, elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat 30 prosenttia. Kotitalouksien tietoliikenteen menot ovat sen sijaan laskeneet 6 prosenttia vastaavana aikana.