Laajakaista meillä ja muualla

Reilun 5 miljoonan ihmisen maassa yli 10 miljoonaa laajakaistaliittymää

Viime vuoden lopussa Suomessa oli yhteensä reilut 10 miljoonaa laajakaistaliittymää. Näistä kiinteän verkon liittymiä oli noin 17 prosenttia ja mobiiliverkon 83 prosenttia.  Mobiiliverkon liittymistä kuukausimaksullisten, rajoituksettoman tiedonsiirron liittymien määrä oli kasvanut 21 prosenttia edellisvuodesta ja muunlaisten määrä laskenut. Kiinteän verkon liittymistä eniten edellisvuodesta olivat kasvaneet ethernet-liittymät, 18 prosenttia, sekä valokuituliittymät (FTTH) 15 prosenttia. (Viestintävirasto, Tilastot ja tutkimukset)

Laajakaistaliittymät Suomessa

Kuluttajien kuitukysyntä Suomessa vähäistä

Viestintävirasto kysyi keväällä vuosittaisessa kuluttajatutkimuksessaan noin 3000 yli 15-vuotiaalta suomalaiselta valokuitulaajakaistaliittymän hankkimisesta.  Vastaajista 12 prosenttia oli hankkinut valokuitulaajakaistaliittymän, 18 prosenttia olisi ollut kiinnostunut hankkimaan sellaisen, mutta sitä ei oltu tarjottu, 39 prosenttia ei ollut valokuituliittymästä kiinnostunut ja 20 prosentille vastaajista oli tarjottu liittymää, mutta sitä ei oltu siitä huolimatta hankittu. 11 prosenttia vastaajista ei osannut vastata.

Kyselyyn vastanneista 42 prosenttia oli valmis maksamaan valokuituliittymästä alle 500 euroa, 17 prosenttia oli valmis maksamaan 500 – 1000 euroa ja 18 prosenttia yli 1000 euroa. 23 prosenttia ei osannut sanoa hintaa, jonka olisi valmis valokuituliittymästä maksamaan. (Viestintävirasto, Kuluttajatutkimus 2017)

DSL-liittymä kiinteiden  laajakaistaliittymien ykkönen OECD-maissa  

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä OECD-maissa keskimäärin oli 30,1 liittymää sataa asukasta kohti vuoden 2016 lopussa. Suomessa vastaava luku oli 31,2.

Kiinteän verkon liittymien jakauma teknologioittain OECD-maissa keskimäärin: DSL-liittymiä oli eniten, 12,9 liittymää sataa asukasta kohti, kaapeliliittymiä oli 9,8 ja valokuituliittymiä 6,4 sataa asukasta kohti.  Muiden liittymätyyppien osuudet jäivät vähäisiksi: satelliittiliittymiä oli 0,2, kiinteitä langattomia liittymiä 0,5 ja muita liittymätyyppejä 0,3 sataa asukasta kohti.

Liittymätyypit teknologioittain Suomessa ja OECD-maissa keskimäärin

Mobiililaajakaistaliittymien kovat maat Japani ja Suomi

Mobiililaajakaistaliittymiä yhteensä (puhe + data- sekä pelkät data-liittymät) oli OECD-maissa keskimäärin viime vuoden lopussa 99,3 liittymää sataa asukasta kohti. Suomessa vastaava luku oli 146,9, mikä oli OECD-maiden toiseksi eniten. Eniten mobiililaajakaistaliittymiä oli Japanissa: 152,4 liittymää asukasta kohti.

EU-maiden tiedot ovat vuoden 2016 alusta. Niiden mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä oli EU-maissa keskimäärin 32 prosentilla asukkaista ja mobiililaajakaistaliittymiä 84 prosentilla.

Maailmanlaajuisesti mobiililaajakaistaliittymiä nelinkertainen määrä kiinteisiin liittymiin verrattuna

ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä on 13,1 liittymää sataa asukasta kohti ja mobiililaajakaistaliittymiä 56,4.

Kuinka nopeasti bitti liikkuu?

HD-elokuvan lataamisen kuluva aika eri laajakaistanopeuksilla: 10 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 20 minuuttia, 25 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 9 minuuttia, 100 Mbit/s nopeudella aikaa kuluu 2 minuuttia

Ciscon kesäkuussa ilmestyneen arvion mukaan mobiililaajakaistaliittymien keskimääräiset nopeudet maailmanlaajuisesti ovat 8,7 Mbit/s. Vuonna 2021 nopeuden ennustetaan olevan 20,4 Mbit/s. Kiinteiden laajakaistaliittymien maailmanlaajuisen keskimääräisen nopeuden Cisco arvioi olevan tänä vuonna 39 Mbit/s ja nousevan 53 Mbit/s vuonna 2021. (Cisco, The Zettabyte Era ja Visual Networking Index.)

Suomessa matkaviestinverkon liittymistä 50 prosenttia oli vähintään 30 Mbit/s ja 19 prosenttia vähintään 100 Mbit/s. Kiinteän verkon liittymistä 38 prosenttia oli vähintään 30 Mbit/s ja 28 prosenttia vähintään 100 Mbit/s

Kasvava IP-liikenteen määrä tarvitsee laajakaistaa

Koko maailmanlaajuisen vuositason IP-liikenteen määrän arvioidaan tänä vuonna olevan noin 1 400 eksatavua, ja kasvua edellisvuoden 1 200 eksatavusta olisi lähes 17 prosenttia. Ennuste vuodelle 2021 on noin 3 300 eksatavua. Tällöin vuotuinen kasvu 2016 - 2021 olisi noin 24 prosenttia.

Ciscon arvio maailmanlaajuisen IP-liikenteen määrästä kuukausitasolla

Vuonna 2016 M2M-liikenteen osuus oli kaksi prosenttia koko IP-liikenteestä, ja vuonna 2021 sen ennustetaan kasvavan viiteen prosenttiin. IP-liikenteestä tietokonelähtöistä oli viime vuonna 46 prosenttia, ja tällaisen liikenteen ennustetaan laskevan 25 prosenttiin vuonna 2021. Älypuhelimien osuus viime vuonna oli 13, prosenttia ja vuonna 2021 sen ennustetaan kasvavan 33 prosenttiin. Tablettien osuus vuonna 2016 oli viisi prosenttia, minkä ennustetaan päätyvän seitsemään prosenttiin vuonna 2021.

Silja Kärpänniemi on FiComin tietoasiantuntija.

Seuraa Siljaa Twitterissä: https://twitter.com/skarpanniemi