Tuleva vuosi on toivoa täynnä
Digialalle tulevan vuoden merkittäviä virstanpylväitä ovat huhtikuiset kuntavaalit, niiden jälkeen tapahtuva hallituksen puoliväliarviointi ja hallitusohjelman tarkastelu sekä tietenkin EU:n elpymisrahoituksen jakautuminen konkreettisiin toimiin. Kaikki nämä nivoutuvat yhteen.
Kuntavaalien keskeisiä teemoja ovat alueellinen tasa-arvoisuus ja kuntien tehtävien priorisointi. Digitaalisesta infrasta käytävä keskustelu linkittynee voimakkaasti EU:n elpymisrahoitukseen. Julkisuudessa olleiden tietojen mukaan rahoitusta ollaan kanavoimassa merkittävä määrä laajakaistayhteyksien rakentamiseen – jopa niin paljon, että digitalisaation edistäminen tuntuu näyttäytyvän yksinomaan yhteyksien rakentamisena. Digitalisaatio pitää kuitenkin käsittää laajemmin: se on keskeisin talouden uudistumisen ja kestävän kasvun mahdollistaja.
Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan ”digitalisaation teknologiset painotukset ml. tekoäly, kyber, 5G ja kvanttilaskenta ovat kannatettavia EU:n tulevaisuusinvestointeja. EU:n sisämarkkinoilla tulee painottaa erityisesti palvelusektorin potentiaalia kasvun lähteenä, erityisesti digitaalisten palveluiden osalta.”
Tulevaisuusinvestoinnit ja kilpailukykyyn panostaminen ovat ensisijaisen tärkeitä. Kasvattamalla digitaalisten palveluiden kysyntää kasvatetaan myös tarvetta entistä paremmille laajakaistayhteyksille. Yhteiskunnan kannalta digitaalisten ratkaisujen edistäminen on tehokkainta ja kannatettavinta tukipolitiikkaa.
Suomessa viestintäverkot ovat rakentuneet pääsääntöisesti markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat vuosittain puoli miljardia euroa viestintäverkkojen rakentamiseen. Summa jakautuu puoliksi kiinteän ja mobiilin verkon rakentamiseen. Yritysten investointiaste on viime vuosina ollut peräti 20 prosentin luokkaa. Kurssin muutos markkinaehtoisesta valtiovetoiseksi aiheuttaa väistämättä merkittävän riskin markkinahäiriöstä. Tulevat elpymistuet on jaettava taiten.
Rinteen/Marinin hallituksen ohjelma on lähtökohdiltaan digitalisaatiomyönteinen ja siten vahvasti myös vihreää kehitystä kannustava. Moni asia odottaa toki vielä valmistumistaan, ja on toivottavaa, että hallitus puolivälitarkastelussaan vauhdittaa mm. reaaliaika- ja datatalouden toimia. Lisäksi sähköverouudistuksesta on vielä toteuttamatta kaikenkokoisten palvelinkeskusten samanlainen kohtelu. Datakeskusten yhdenmukainen verotus on tärkeää Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi ja digikehityksen vauhdittamiseksi.
On myös keskeistä, ettei hallitusohjelmassa muuteta edistyksellisen digipolitiikan linjaa. Yhteiskunnan on jatkossakin oltava mahdollistaja.
Vaikka koronan pakottama digiloikka toi mukanaan myös haasteita, ne ovat olleet kuitenkin muualla kuin laajakaistayhteyksien toimivuudessa. Niiden suhteen Suomi on selvinnyt esimerkillisen hyvin.
4G-verkko kattaa lähes kaikki suomalaiset kotitaloudet, ja nopea kiinteä laajakaista on saatavilla kolmeen neljästä kotitaloudesta. Noin puolella kotitalouksista on käytössään sekä mobiili että kiinteä laajakaistayhteys. 5G-verkko on sekin jo avattu 70 paikkakunnalla.