Tulevaisuus tarvitsee rakenteiden päivittämistä
”Digitaalinen murros on vahvasti kytketty ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja Suomi ja suomalaiset ratkaisut ovat tästä maailmalla tunnettuja”, visioi liikenne- ja viestintäministeriön kansliapäällikkö Minna Kivimäki vuoden 2030 digitaalista yhteiskuntaamme.
Mitkä ovat mielestäsi tulevaisuuden tärkeimmät digitrendit ja miksi?
Keskeinen trendi on avoimeen standardisointiin ja yhteentoimivuuteen perustuva hajautettu datainfra ja datan virtualisoiminen sekä data-avaruudet, jotka luovat puitteet tiedon jakamiselle ja hyödyntämiselle niin sektoreittain, kuten liikenne- tai terveysdata, kuin sektorirajojen yli. Tämä mahdollistaa pilvipalveluiden lisääntyvän käytön myötä tekoälyn, laskennan, sovellusten ja palvelujen skaalautumisen helpolla ja edullisella tavalla kaikessa yhteiskunnan tekemisessä. Viestintäverkot kiertyvät reunalaskennan kautta tiiviimmin osaksi datainfraa ja laskentaa sekä sovelluksia.
Globaalilla tasolla markkinoiden eriytyminen ja ylikansalliset pyrkimykset sekä digitalisaation kytkeminen osaksi vallankäyttöä luovat haasteita säilyttää nykyinen avoin markkina ja kuluttajien luottamus. Tässä meillä Euroopassa on paljon pelissä ja työtä tehtävänä.
Kiinnostava suunta on myös se, että digitalisaatiokehitys laajenee kattamaan myös avaruuden ratkaisut, mikä avaa tarpeen vastata muuttuvaan toimintaympäristöön.
Minkälaiset digitaaliset ratkaisut edistävät yhteiskuntaamme parhaiten?
Perusinfran tulee ensinnäkin olla kunnossa, sekä fyysisen että niin sanotun pehmeän infran. Yhteentoimivan datainfran lisäksi tarvitsemme tarpeita vastaavat ja kattavat viestintäverkot, tunnistamisen ratkaisut ja käyttöoikeuksien hallintainfran.
Ratkaisujen tulee olla ”tulevaisuusyhteentoimivia”, jotta ne houkuttelevat laajasti kaikkia toimijoita investointeihin ja vanhojen legacy-rakenteiden kuten prosessien, lainsäädännön ja tietovarantojen päivitystyötä tulee toteuttaa systemaattisesti.
Miltä näyttää digitaalinen Suomi 2030?
Digitaalinen murros on vahvasti kytketty ilmastotavoitteiden saavuttamiseen, ja Suomi ja suomalaiset ratkaisut ovat tästä maailmalla tunnettuja. Meillä on digitaitava ja osallisuuden mahdollistava yhteiskunta ja erityisosaamista uusien teknologioiden ja liiketoimintamallien hyödyntämiseksi lisäarvon tuottamiseksi. Digitalisaation perusinfra on toimintakäytössä.
Digitaalisen Suomen 2030 visiota ja tavoitteitta olemme itse asiassa juuri nyt laatimassa digiministeriryhmän (digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä) johdolla, kun laadimme Suomen kansallista digikompassia ensi kevään aikana. Toivon, että FiCom jäsenistöineen osallistuu aktiivisesti tähän työhön!