Tunnistammeko kyberuhat?
Kuluttajien tietoisuus kyberuhkista
Noin 75 % kuluttajista tietää, että nettiin kytkettävä älylaite voi luvatta jakaa tietoja ulkopuolelle.
Noin 2000 suomalaista vastasi Liikenne- ja viestintäviraston keväällä 2020 tekemään kuluttajatutkimukseen, jossa selvitettiin muun muassa kuluttajien hankkimia, internetiin kytkettyjä laitteita ja suhtautumista niiden tietoturvaan.
Yleisin kotiin hankittu verkkoon liitettävä laite on äly-tv tai ääni-, media- tai videotoistolaite, jollainen löytyy lähes puolella vastaajista. Noin viidenneksellä on jokin peli-, urheilu- tai terveyteen liittyvä laite.
Kuluttajien hankkimat internetiin kytketyt laitteet
Liikenne- ja viestintävirasto voi myöntää nettiin kytkettävälle laitteelle tietoturvamerkin. 65 prosenttia vastaajista ei ollut koskaan kuullut kyseisestä merkistä tai nähnyt sitä. Viidennekselle se oli tuttu televisiosta tai sosiaalisesta mediasta. Kaupassa tai verkkokaupassa esillä olleessa tuotteessa sen oli nähnyt yhdeksän prosenttia. Neljä prosenttia vastaajista oli hankkinut tietoturvamerkillä varustetun tuotteen.
Merkittävät tietoturvauhat kuluttajien mielestä
Netti- ja sähköpostihuijaukset, haittaohjelmat ja laitteiden puutteellinen tietoturva sekä niiden ja sovellusten keräämien tietojen turvallisuus huolestuttivat suomalaiskuluttajia eniten. Noin puolet vastaajista piti lähes kaikkia selvityksessä lueteltuja tietoturvauhkia itselleen tai perheelleen merkittävinä.
Kuluttajien itselleen tai perheelleen merkittävinä pitämä tietoturvauhkat
Noin kolmannes vastaajista ilmoitti tuntevansa tietoturvauhkien perusasiat. Syvällisesti niihin oli perehtynyt 13 prosenttia, ja 17 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei tuntenut niitä lainkaan.
Yritykset ja kyberturvallisuusuhat
Helsingin seudun kauppakamarin tekemän selvityksen mukaan suurin osa yrityksistä, 61 prosenttia, pitää phishing- tai haittaohjelmahyökkäyksiä suurimpana uhkana suomalaisille yrityksille. Toiseksi suurimpana uhkana pidetään yrityksen luottamuksellisen tiedon vuotamista.
Suurimmat kyberturvallisuuden uhat suomalaisten yritysten mielestä
Yrityksissä suhtaudutaan melko luottavaisesti siihen, että henkilökunta osaa reagoida, jos he epäilevät tunkeutumista tietojärjestelmiin. 60 prosenttia yrityksistä uskoi henkilökunnan tietävän oikeat toimintatavat tällaisessa tilanteessa. Vain 17 prosenttia oli sitä mieltä, ettei henkilöstö tietäisi, miten toimia. (Helsingin seudun kauppakamari)
Yritysten tietämys viranomaisten roolista ja toiminnasta kyberuhkiin liittyen
Yritysten tiedot suomalaisten viranomaisten roolista ja toiminnasta kyberuhkien torjunnassa ovat kolmen viimeisen vuoden aikana pysyneet melko samalla tasolla.
Yrityksistä noin kaksi kolmannesta tietää melko hyvin, mikä on viranomaisten rooli ja miten viranomaiset toimivat kyberuhkiin liittyvissä tilanteissa. Viidennes yrityksistä tietää asian erittäin hyvin ja viidennes melko huonosti. (Helsingin seudun kauppakamari)
Yritysten keinot kyberuhkien torjuntaan
Tilastokeskuksen tutkimuksessa selvitettiin, millä keinoilla yritykset ylläpitävät tietoturvaa. Melkein kaikki, yli 90 prosenttia yrityksistä, piti ohjelmat ajan tasalla ja käytti vahvaa salasanaa. Vähiten käytetty keino oli biometrinen käyttäjätunnistus, joka oli käytössä vain 17 prosentilla yrityksistä.
Yritysten käyttämät keinot tietoturvan ylläpitämiseen
Tietoturvaan liittyvät toimenpiteet, käytänteet tai toimintatavat on dokumentoitu keskimäärin 44 prosentissa yrityksistä. Informaation ja viestinnän toimialalla tietoturva-asiat dokumentoidaan 79 prosentissa yrityksistä. Henkilöstön määrän mukaan katsottuna dokumentointi on yleisintä suurimmissa, yli sadan henkilön yrityksissä, joissa osuus on myös 79 prosenttia. (Tilastokeskus)