Ukrainan sota, Venäjä ja internet
Euroopan unionin neuvosto asetti Ukrainan sodan myötä pakotteita, joilla mm. kiellettiin operaattoreita mahdollistamasta pääsy Russia Today- ja Sputnik-televisiokanavien verkkosivuille. Jo tätä ennen suomalaiset kaapeli-tv-yhtiöt olivat ilmoittaneet lopettavansa venäläisten kanavien jakelun.
Ohjeistus verkkosivujen estämisestä sekä tieto estotoimenpiteiden kohteena olevista sivuista saatiin lopulta Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta, mutta esimerkiksi Euroopan sähköisen viestinnän sääntelyviranomaisten yhteistyöelin BEREC ei katsonut olevansa asiassa toimivaltainen. Verkkosivujen esto jäi eri maissa kansallisten viranomaisten ja operaattoreiden oman aktiivisuuden varaan, koska neuvosto ei pakotteita asettaessaan julkaissut listaa estettävistä IP-osoitteista tai verkkotunnuksista. Syntynyt tilanne korostaa, kuinka tärkeää on viranomaisen vastuu verkkosivuestojen tarkasta määrittelystä.
Estot eivät ole ongelmattomia
Mikäli verkkosisältöä halutaan suodattaa, nyt käytetyt DNS-estot, jossa poistetaan vaaditut nimipalvelujärjestelmän osoitteet nimipalvelimelta, on suositeltavin tapa. Muut menetelmät ovat täysin ylimitoitettuja ja aiheuttaisivat merkittävää haittaa koko verkkoliikenteen välittämiselle. Esimerkiksi IP-osoitteen estäminen on teknisesti DNS-estoja huomattavasti monimutkaisempi toteuttaa, mutta samalla myös erittäin helppo kiertää. Lisäksi uhkana on täysin laillisten ja sallittujen sivustojen estyminen. IP-osoitteita kierrätetään, mikä lisää virhe-estojen riskejä.
DNS-estojenkin toteuttamiseksi täytyy olla tiedossa estettävät osoitteet, kuten nyt esimerkiksi Russia Todayn rt.com ja Sputnikin sputniknews.com. Näiden lisäksi kanavat olivat kuitenkin tarjolla myös muun muassa rt.com -osoitteen alidomaineissa sekä kansallisissa osoitteissa. Eri maiden operaattorit ovatkin estäneet eri sivuja, mikä tuskin on ollut neuvoston asettamien pakotteiden tavoitteena.
Venäjä ulos netistä?
Myös vaatimuksia Venäjän kokonaan sulkemisesta internetin ulkopuolelle on esitetty. Ukrainan hallitus pyysi kansainvälisiä verkkotunnuksia hallinnoivan ICANN-yhdistyksen johdolta, että venäläiset ylätason verkkotunnukset, kuten .ru, .рф ja .su, tulisi kokonaan sulkea kansainvälisen verkkotunnusjärjestelmän ulkopuolelle. Tämän lisäksi ICANNia pyydettiin purkamaan venäläisten ylätason verkkotunnusten SSL-suojaus ja ajamaan alas Venäjällä toimivat DNS-juurinimipalvelimet.
Ehdotuksia on kritisoitu siitä, että hidastamisen sijaan ne itse asiassa tukisivat Venäjän hallinnon toimintaa, koska venäläisten faktapohjaisen tiedon saaminen Venäjän ulkopuolelta vaikeutuisi merkittävästi. ICANNin mukaan tämä ei olisi edes teknisesti mahdollista, eikä tällaisen päätöksen tekeminen muutenkaan kuulu verkkostandardeja ylläpitävälle yhdistykselle.
Toisaalta on huhuttu jo kauan, että Venäjä irtautuu kokonaan globaalista internetistä. Venäläisen Runet-verkon (Рунет, Russian network) irrottamista internetverkosta harjoitellaan vuosittain vuonna 2019 voimaan tulleen lain mukaisesti, viimeksi kesä-heinäkuussa 2021. Lainsäädännöllä edellytetään myös paikallisia operaattoreita asentamaan verkkoihinsa laitteita, joilla viestinnän, tietotekniikan ja joukkotiedotusvälineiden liittovaltion valvontapalvelu Roskomnadzor voi hallita liikenteen reititystä ja tarvittaessa estää pääsyn Venäjällä kiellettyyn sisältöön.
Ukrainan sodan alettua venäläiset serverit ja domainit pyrittiin siirtämään Venäjän hallintaan. Venäläisen talouslehti Kommersantin mukaan kyse oli siitä, että maan virastot oli ohjeistettu siirtämään kaikki julkishallinnon sivut venäläisten palveluntarjoajien hoteisiin ja vahvistamaan nimipalvelinten toimintaa. Venäjän digipalveluministeriön mukaan kyse oli enemmänkin kyberiskuihin varautumisesta, eikä suunnitelmissa ole maan irrottaminen internetistä.
Myös Venäjän valtiosta riippumaton Meduza kirjoitti, ettei Venäjällä näyttäisi olevan ainakaan toistaiseksi aikeita irtautua globaalista netistä.
Vaikka Venäjällä onkin tekninen kyvykkyys internetistä irtautumiseen, ja irtautuminen estäisi ulkomailta tulevat hyökkäykset, vakoiluohjelmat sekä Venäjän valtion virallisen linjan vastaisen tiedon välittämisen venäläisille, kynnys keinon käyttöön on Suomen valtion kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen mukaan silti äärimmäisen korkea (Mikrobitti 7.3.2022, juttu tilaajille).
Pakotteiden eristämän maan yhteyksien katkaiseminen kokonaan lopettaisi kaikki globaalin internetin palvelut, ja loputkin länsimaista riippuvaisesta taloudesta lakkaisi. Toisaalta F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen arvioi Digitodaylle 3.3.2022 antamassaan haastattelussa, ettei Venäjän irtautuminen vaikuttaisi juurikaan Suomen internetin toimintaan, sillä hyvin harvat verkkopalvelut toimitetaan Venäjältä.
Vaikkei Venäjä irtautuisikaan internetistä itse, voivat pakotteet kuitenkin vaikeuttaa internetin toimivuutta. Venäjän it- ja televiestintäliitto RSPP on antanut maaliskuun loppupuolella varoituksen välittömistä ja laajamittaisista internet-palveluiden katkoista laitepulan vuoksi. Paikallisten teleoperaattoreiden varalaitteet riittävät RSPP:n mukaan enää kuudeksi kuukaudeksi, ja koska länsimaiset laitetoimittajat eivät myy osia venäläisille, ensimmäisiä merkittäviä huoltoseisokkeja voi odotella jo alkukesästä. Lisäksi vielä ostettavissa olevien laitteiden hinta on noussut 40 %, ja ruplan heiketessä venäläisten palveluntarjoajien taloudelliset vaikeudet vain pahenevat. Venäjän digitaalikehitysministeriö on Kommersantin mukaan torjunut liiton huolenaiheet.