Uudistuksiin rohkeasti etukenossa
Metan yhteiskuntasuhdejohtaja Janne Elvelid kirjoittaa, että metaversumi on internetin seuraava askel. Metankin mukaan olemme kuitenkin vielä hyvin varhaisessa vaiheessa. Aivan kuten tämän päivän internetiä oli vaikea kuvitella 90-luvulla, nyt on vaikea ymmärtää täysin, mikä metaversumi on vuosikymmenen kuluttua.
Jotta mm. metaversumin vaatimia, entistä nopeampia tietoliikenneyhteyksiä voidaan kehittää, sisämarkkinakomissaari Thierry Breton nosti viime keväänä esiin ajatuksen digi-infran rakentamisen kustannusten jaosta. Hanketta on edistetty komissiossa syksyn aikana, ja nyt vuoden vaihteessa on tarkoitus kuulla myös sidosryhmien näkemyksiä asiasta. Esitys ei kuitenkaan millään ehdi edetä tämän komission toimikauden aikana, sillä uusien aloitteiden jättämisen takaraja on jo huhtikuussa 2023.
Valmistelemme FiComissa esitystä siitä, miten Bretoninkin peräänkuuluttamia investointeja voi vauhdittaa purkamalla ylimitoitettuja normeja. Moni voimassa oleva säädös on tehty edistämään digitaalisen infran rakentamista tilanteessa, jossa EU-maiden kehitystä hidastivat valtiolliset teleyritykset.
Suomessa on edelleen myös omaa lisäsääntelyä komission yksityiskohtaisten pykälien päälle. Lainsäädännöllisten esteiden poistaminen ja sitä kautta kilpailukyvyn kasvattaminen on todella tarpeen, jotta EU:n asema globaalissa kilpailussa vahvistuu. Vanhoille kunnon norminpurkutalkoille on niin unionissa kuin kansallisestikin edelleen kysyntää.
Elinvoimainen digi-Suomi
Yhteiskunnan tehtävä on luoda raamit ja mahdollisuudet digikehitykselle, jonka yritykset toteuttavat. Digitalisaatio tarjoaa välineitä, joilla julkisten palveluiden rakenteita voi kehittää sellaisiksi, että ne tukevat ja sujuvoittavat suomalaisten arkea. Teknologia ei koskaan ole itseisarvo vaan kehityksen välikappale. Samalla kehitys tekee mahdolliseksi myös mm. etätyön ja monipaikkaisen asumisen. Digitaalisten ratkaisujen avulla vähennämme myös ilmastokuormaa.
Yhteiskunnan digikehitys vaatii kykyä katsoa eteenpäin ja toteuttaa politiikkaa, jolla turvataan uusien teknologioiden kilpailu. Tarvitaan myös rohkeutta päästää irti vanhasta, jotta uudet innovaatiot ja entistä paremmat palvelut saavat tilaa.
Tilaa uudelle – vanhasta uskallettava luopua
Kaapeliradion välittämiseen käytetty teknologia on elinkaarensa päässä. Kun vanhalla tekniikalla toteutettuun kaapeliverkkoon ei ole enää saatavilla komponentteja eikä ohjelmistotukea, voi verkkolaitteen rikkoutuminen aiheuttaa pitkäänkin kestävän vikatilanteen, jonka aikana kiinteät kaapelilaajakaistayhteydet eivät toimi. Pahimmillaan ongelma voi koskea kymmeniätuhansia kotitalouksia. Myös kyberturvallisuuden kannalta verkon heikoin lenkki on vanhentunut teknologia.
Liikenne- ja viestintäministeriö esittikin syyskuussa perusteellisen arvioinnin jälkeen, että kaapeliverkon radio-ohjelmistojen vain Yleä koskevasta siirtovelvoitteesta luovuttaisiin. Radion kuuntelu kaapeliverkon kautta on nykyään hyvin vähäistä.
Siirtovelvoite jäi kuitenkin entiselleen siitäkin huolimatta, että se estää verkon kehittämisen ja entistä nopeampien kaapelilaajakaistayhteyksien tarjoamisen. On käsittämätöntä, ettei välttämätöntä ja kyberturvallisuuden vaarantavaa muutosta tämän hallituksen aikana saatu tehtyä.
Mobiilioperaattorit DNA, Elisa ja Telia luopuvat 3G-matkapuhelinverkoista vaiheittain vuoden 2023 loppuun mennessä. Liikenne- ja viestintäministeriö tarkastelee myös 2G-toimilupien velvoitteita ja kestoa ensi vuonna. Vanhojen verkkojen vaiheittainen käytöstä poistaminen on myös BERECin, eurooppalaisten televiranomaisten yhteistyöelimen, vuoden 2023 asialistalla.
Vuoden 2020 lopulla Suomen 3G-verkoissa siirrettiin enää vain muutamia prosentteja kaikesta asiakkaiden käyttämästä mobiilidatasta. Kun 2G ja 3G siirtyvät historiaan, verkon kapasiteettia vapautuu uusille, tietoturvallisemmille ja energiatehokkaammille 4G- ja 5G-verkoille. Uudet verkkotekniikat mahdollistavat esimerkiksi älykkään sähköverkon kehittämisen ja sen ratkaisujen hyödyntämisen entistä paremmin.
Suomessa on noin 1,2 miljoonaa kotitaloutta, joissa televisiolähetykset vastaanotetaan vain antenniverkon kautta. Lisäksi antenni-tv:tä katsotaan yli 600 000 vapaa-ajan asunnossa. Jo jonkin aikaa on valmisteltu antenniverkon siirtymistä pelkästään DVB-T2-lähetystekniikkaan, joka mahdollistaa teräväpiirtolähetykset ja entistä laajemman kanavatarjonnan. Katsojalle ehkä kuitenkin tärkeämpää on, että se tuo myös nykyaikaiset palvelut jokaisen ulottuville.
Antennitelevision siirtymisajankohta kokonaan uuteen lähetystekniikkaan odottaa vielä lopullista päätöstä.