Uusia mahdollisuuksia taajama-alueiden kuiduttamiseen

Teleyritykset investoivat Suomeen 500 miljoonaa euroa eli noin 12 - 14 % liikevaihdostaan joka vuosi. Muun elinkeinoelämän investointiaste on ollut luokkaa 2 - 4 % liikevaihdosta. Teleyritysten investoinneista noin puolet kohdistuu kiinteään verkkoon. Usein jää huomioimatta, että myös matkaviestinverkon tukiasemat on liitetty kiinteään verkkoon, nykyisin kuidulla. 

Vanhemmilla taajama-alueilla kiinteä yhteys on tavallisesti toteutettu kuparilla. Nykytekniikka mahdollistaa kupariverkon päivittämisen niin, että yhteysnopeuksia voidaan nostaa jo nyt 50 Mbit/s nopeuteen ja vastaisuudessa vielä tätäkin nopeammiksi. Viestintäviraston mukaan yli puoleen suomalaisista kotitalouksista on tarjolla yli 100 Mbit/s kiinteä yhteys, mutta vain 28 % kotitalouksista on tarttunut mahdollisuuteen. Kuituverkon kysyntää heikentävät paitsi kuiturakentamisen korkea hinta, myös kuparitekniikan kehitys sekä mobiiliyhteydet, joilla kummallakin on mahdollista saavuttaa reilusti yli 50 Mbit/s nopeuksia.

Mikrosahaus tuo uusia mahdollisuuksia kuiduttamiseen

Valokaapeliverkkojen rakentamista taajamissa ovat hidastaneet perinteisen kaivuutekniikan hitaus, kaivamisen aiheuttama työnaikainen haitta sekä kalliit jälkityöt. Viime vuosien aikana markkinoille on tuotu erilaisia kevyempiä ja nopeampia kaapeleiden asennusmenetelmiä. Taajama-alueiden ulkopuolella käytetään yleisesti auraustekniikkaa, joka on perinteistä kaivuutekniikkaa selkeästi nopeampaa ja kustannustehokkaampaa. Taajama-alueilla on kokeiltu erilaisia sahausmenetelmiä, joita ei kuitenkaan toistaiseksi ole otettu laajempaan tuotantoon.

Muutaman viime vuoden aikana valokaapeliverkkojen taajamarakentamiseen on kehitetty uutta tekniikkaa, joita kutsutaan mikro-ojitukseksi tai mikrosahaukseksi. Näitä menetelmiä on otettu käyttöön muun muassa Ruotsissa, Keski-Euroopassa ja Kanadassa. Ruotsissa mikrosahausmenetelmä on alun perin kehitetty lentokenttien kiitoradoille, mutta se on jo vakiinnuttanut paikkansa taajamien valokaapeliverkkojen toteutustapana: viime vuonna tällä menetelmällä toteutettiin Ruotsissa noin 500 km valokaapeliverkkoa ja yli 25 000 huippunopeaa valokuituliittymää.

FiCom tutustui uuteen rakentamistapaan työnäytöksessä

Mikrosahaustekniikka mahdollistaa jopa kymmenkertaisen rakentamisnopeuden perinteisiin menetelmiin verrattuna. Sen työnaikainen asukas- ja liikennehaitta on hyvin vähäistä: se aiheuttaa vain vähän melua ja pölyä, ja ajoväylät ovat liikennöitävissä koko rakennustyön ajan, mikä on tärkeää myös hälytysajoneuvoille

Mikrosahaustekniikka on rantautumassa myös Suomeen. FiCom kutsuttiin Hausjärvelle seuraamaan työnäytöstä kuntapäättäjien, teleyritysten ja muiden sidosryhmien edustajien kanssa.

Näytöksessä valokaapeliverkon mikroputkisto sahattiin suoraan asvaltin tierakenteeseen noin 40 cm syvyyteen ja vain 24 mm leveään railoon laskettiin varoitusnauha, minkä jälkeen railo täytettiin välittömästi erikoissoralla ja tiivistettiin muutamaan kertaan. Tämän jälkeen pinnoitus tehtiin patentoidulla bitumilla, joka täyttää asvalttipaikkauksien laatuvaatimukset. Muita pinnoituksia, maansiirtotöistä puhumattakaan, ei tarvittu. Alueen asukkaat vaikuttivat tyytyväisiltä: mikroputkien asennus uudella mikrosahaustekniikalla oli nopeaa, työ ei häirinnyt heidän elämäänsä ja kulku kotiin oli mahdollista kapean uran yli koko työskentelyn ajan.

Kaivamisia ei tämän työnäytöksen yhteydessä tarvinnut tehdä, mutta on selvää, että kaivuutöitä tullaan tekemään myös jatkossa, sillä uudetkin asennustavat saattavat joissakin tapauksissa edellyttää kaivamista tai läpivientejä.

Uudet asennusmenetelmät edellyttävät kuntapäättäjiltä asennemuutosta

Tällä hetkellä uudenlaiset kaapeleiden asennusmenetelmät eivät erillisiä pilottihankkeita lukuun ottamatta ole Suomen kunnissa sallittuja. Miten mahdollistetaan uusien, tehokkaampien, ympäristöystävällisempien ja nopeampien asennustapojen edellytykset? Keskeisempiä toimijoita asiassa ovat kunnan viranomaiset, joiden tulisi nähdä uudet asennusmenetelmät mahdollisuutena tarjota alueensa asukkaille, elinkeinoelämälle ja hallinnolle tilaisuus olla vahvasti mukana tulevaisuuden yhteiskunnassa.

Paljon puhutaan Euroopan pirstaleisista sisämarkkinoista, mutta saman tyyppinen pirstaloitumisongelma koskee kotimaassa kaapeleiden sijoittamista kuntien alueilla. Hankalaa tilannetta on jossain määrin pyritty helpottamaan erilaisilla ohjeilla ja suosituksilla. Se ei kuitenkaan riitä, sillä teleyritysten verkkoinvestoinnit tulevat lähivuosina kasvamaan entisestään merkittävästi 5G:n myötä, ja sitä ennen lupa- ja asennusprosesseista tulisi luoda mahdollisimman yhtenäinen, kevyt ja sujuva käytäntö. Tämä olisi tärkeää koko yhteiskunnan digitalisaatiokehityksen kannalta.

Uusien toteutustekniikoiden tulisi olla mahdollisia myös Suomessa. Kuntien sallivampi suhtautuminen uusiin asennusmenetelmiin edesauttaisi osaltaan teleyritysten investointeja muun muassa taajamien valokaapeliverkkoihin, mikä puolestaan mahdollistaisi entistä nopeammat ja laadukkaammat tietoliikenneyhteydet sekä kotitalouksiin että yrityksille.

Tämä aihe liittyy

Marko Lahtinen on FiComin lakiasioiden päällikkö. Seuraa Markoa Twitterissä: https://twitter.com/MPLahtinen