Valiokunnat peräänkuuluttavat selkeää tekijänoikeuslainsäädäntöä – kulttuuri- ja opetusministeriöille kritiikkiä lainvalmistelusta
Perustuslakivaliokunta on antanut eilen 27.10.2022 lausuntonsa (PeVL 58/2022 vp) hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi tekijänoikeuslain ja sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta. Peruslakivaliokunnan kommenteissa lakiehdotuksen valmistelua kritisoidaan kovasanaisesti.
Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota siihen, että lainvalmistelu on yksi keskeisimmistä ministeriöiden tehtävistä ja on selvää, että sitä ei voida ulkoistaa. Tämä ei estä ulkopuolisten selvitysten tai asiantuntija-avun hankkimista, mutta tekijänoikeuslain uudistuksen osalta hallituksen esityksen valmistelu näyttäisi perustuslakivaliokunnan mielestä kuitenkin poikkeavan sellaisesta tyypillisestä tilanteesta, jossa valmistelun alkuvaiheessa käytetään selvityshenkilöä tai muuta vastaavaa asiantuntija-apua.
Perustuslakivaliokunta on jo 2000-luvun alussa todennut, että tekijänoikeuslaki on siihen eri syistä tehtyjen lukuisten osittaismuutosten seurauksena muodostunut varsin mutkikkaaksi ja vaikeaselkoiseksi. Valiokunnan mukaan nyt käsiteltävänä oleva lakiehdotuskaan ei ole omiaan lisäämään sääntelyn selkeyttä ja ymmärrettävyyttä. Tekijänoikeuslainsäädäntöön kohdistuu valiokunnan mielestä edelleen erityisiä selkeyden ja ymmärrettävyyden vaatimuksia, mikä tulisi ottaa huomioon sääntelyä valmisteltaessa.
Myös talousvaliokunta otti lakiuudistuksen valmisteluun kantaa omassa lausunnossaan (TaVL 43/2022 vp). Talousvaliokunta piti tärkeänä, että tekijänoikeussääntelyssä otetaan tasapainoisella tavalla huomioon eri osapuolten intressit. Tavoitteena tulisi talousvaliokunnan mukaan olla mahdollisimman selkeä ja yksiselitteinen lainsäädäntö. Talousvaliokunta katsoi, ettei sääntelyssä tule rajoittaa sopimusvapautta siltä osin kuin se ei ole välttämätöntä, ja näin ollen esimerkiksi verkkolähetysdirektiivin täytäntöönpanoon liittyvissä säännöksissä kollektiivihallinnoinnin tulee olla ainoastaan täydentävä lisensiointimuoto tilanteissa, joissa direktiivi mahdollistaa suoran sopimisen eri osapuolten välillä.
FiCom on huhtikuussa 2022 tehnyt kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle tekijänoikeuslain puolueellisesta valmistelusta. Kantelua täydennettiin myöhemmin vielä professori Janne Salmisen oikeudellisella asiantuntijalausunnolla. Kantelu on nyt siirretty oikeuskanslerin virastoon, joka on pyytänyt FiComilta vastinetta opetus- ja kulttuuriministeriön vastauksesta. Vastaus oikeuskanslerin on toimitettu virastoon tänään perjantaina 28.10.2022. Perustuslakivaliokunnan lausunnon perusteella on selvää, ettei opetus- ja kulttuuriministeriö olisi saanut ulkoistaa tekijänoikeuslain 25 h §:n edelleenlähettämistä koskevaa valmistelua konsulttisopimuksella Jukka Liedekselle.
Tekijänoikeuslain uudistuksesta annetusta hallituksen esityksestä odotetaan vielä liikenne- ja viestintävaliokunnan lausuntoa sekä sivistysvaliokunnan mietintöä. FiCom on antanut oman lausuntonsa keväällä molemmille valiokunnille, kuten myös talousvaliokunnalle. FiCominkin mielestä tekijänoikeussääntelyssä tulee pyrkiä yleiseen, toimivia markkinarakenteita luovaan sääntelyyn, jossa otetaan tasapainoisesti ja puolueettomasti huomioon eri osapuolten ja sidosryhmien intressit.