Valokuitu ja rajoitukseton tiedonsiirto Suomessa hyvässä vedossa

Valokuituliittymien määrä kasvoi Suomessa huomattavasti

Kiinteiden laajakaistaliittymien määrä Suomessa viime vuoden lopussa oli 1,797 miljoonaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli 3,5 prosenttia. Yhteystekniikoista eniten kasvoivat valokuituliittymät: FTTH (kuitu kotiin) liittymien määrä kasvoi 17 prosenttia ja FTTB (kuitu rakennukseen) liittymien yhdeksän prosenttia. Kaapeliliittymät kasvoivat kuusi prosenttia. Kupariliittymien määrä sen sijaan väheni 15 prosenttia.

Kiinteistä laajakaistaliittymistä suurin osa, 88 prosenttia, on kotitalouksissa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Kiinteät laajakaistaliittymät yhteystekniikoittain

Mobiililaajakaistoista suurin osa rajoituksettoman tiedonsiirron liittymiä

Mobiililaajakaistaliittymien määrä viime vuoden lopussa oli 8,570 miljoonaa. Kasvua edellisestä vuodesta oli hyvin vähän, noin 0,5 prosenttia. Liittymistä 75 prosenttia oli kotitalouksissa.

Liittymistä 80 prosenttia oli rajoituksettoman tiedonsiirron liittymiä. Niiden osuus kasvoi edelleen, seitsemän prosenttia edellisvuodesta. Rajoitetun tiedonsiirron liittymiä oli 1,7 miljoonaa. (Liikenne- ja viestintävirasto)

Mobiililaajakaistaliittymät tiedonsiirtosopimuksen mukaan

Teleyritykset investoivat voimakkaasti tietoliikenneverkkoihin

Teletoiminnan kokonaisinvestoinnit vuonna 2018 olivat 810 miljoonaa euroa. Investointiaste (investointien osuus liikevaihdosta) oli 23 prosenttia.

Teletoimialan investoinnit Suomessa

Aineellisista investoinneista kiinteän verkon osuus oli 52 prosenttia ja matkaviestinverkon 42 prosenttia. Tv- ja radiotoiminnan investointien osuus oli noin kuusi prosenttia.

Teleyritysten aineellisten investointien jakauma, miljoonaa euroa

OECD-maissa yhteensä 424,3 miljoonaa kiinteää laajakaistaliittymää, 31,4 liittymää sataa asukasta kohti

Kiinteät laajakaistaliittymät OECD-maissa, sataa asukasta kohti

Viime vuoden kesäkuussa OECD-maissa kiinteitä laajakaistaliittymiä oli 31,4 sataa asukasta kohti. Suomessa määrä oli hivenen OECD:n keskiarvoa enemmän, 31,9 liittymää sataa asukasta kohti.

Kuituliittymiä kaikista kiinteistä laajakaistoista oli Suomessa kuitenkin yli puolet, 52,7 prosenttia. OECD-maissa keskimäärin kuituliittymiä oli alle kolmasosa, 26,8 prosenttia.

Suurin kuituliittymien osuus oli Koreassa, 81,7 prosenttia. Japanissa osuus oli 79 prosenttia, Liettuassa 74,6 prosenttia ja Ruotsissa 70 prosenttia. (OECD Boradband Portal)

Kuituliittymien osuus kiinteistä laajakaistaliittymistä

• Kuituliittymät tässä sisältävät FTTH (kuitu kotiin), FTTP (kuitu kiinteistöön) ja FTTB (kuitu rakennukseen) liittymät, mutta ei sisällä FTTC (kuitu katuun, valokuitukaapelien asentaminen maan alle paikalliseen jakopisteeseen asti) liittymiä

Suomessa mobiililaajakaistaliittymiä OECD-maiden toiseksi eniten

OECD:n tilastojen mukaan mobiililaajakaistaliittymiä oli Suomessa viime vuoden kesäkuussa 154,5 sataa asukasta kohti. Suomea enemmän niitä oli vain Japanissa, 176,6 liittymää sataa asukasta kohti.  OECD-maiden keskiarvo oli 112,8.

OECD:n tilasto tässä sisältää sekä puhe + data -liittymät että pelkät dataliittymät. (OECD Broadband Portal)

Mobiililaajakaistaliittymät OECD-maissa sataa asukasta kohti

Maailmanlaajuisia arvioita

Kansainvälinen televiestintäliitto ITU tekee maailmanlaajuisia arviota laajakaistaliittymien määristä. ITU:n arvion mukaan kiinteitä laajakaistaliittymiä maailmassa on 15 sataa asukasta kohti ja mobiililaajakaistaliittymiä 80 sataa asukasta kohti.

Laajakaistaliittymien määrän kehitys sataa asukasta kohti maailmassa

Laajakaistaliittymien määristä kertovien tilastojen laskentaperusteet vaihtelevat, joten liittymien tarkat määrät voivat poiketa toisistaan. Tilastoja lukiessa kannattaa huomioida niiden erilaiset lähtöasetelmat ja määritelmät. Kyselytutkimuksissa tuloksiin saattaa vaikuttaa vastaajien väärinkäsitykset tai tietämys asioista.