Valtion digitaalinen henkilöllisyystodistus, vaikka väkisin

Kansalaisten luotettava ja helppokäyttöinen tunnistaminen on avain nyky-yhteiskunnan sähköisiin palveluihin. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digipalvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa ja luotettavaa. Käytetyimmät vahvan tunnistautumisen tavat Suomessa ovat pankkitunnukset ja Mobiilivarmenne.

Valtiovarainministeriö valmistelee omaa digitaalista henkilöllisyystodistusta, joka on päässyt siihen vaiheeseen, että tänä keväänä lausuntokierroksella ollut esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä. Hankkeen valmistelua on ministeriön mukaan jatkettu saatujen lausuntojen pohjalta, ja digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä hyväksyi päälinjat lakiesityksestä jo kesäkuussa.

FiCom on arvostellut hanketta sitä edeltäneen arviomuistion ja esitysluonnoksen osalta niin lausunnoissaan kuin mediassakin. Myös kansalaispalaute hanketta kohtaan on ollut kriittistä, ja useat lausunnonantajat pitivät tärkeänä, että kehitettävien välineiden rinnalla on jatkossakin mahdollista tunnistautua nykyisillä vahvoilla sähköisillä tunnistusvälineillä eli verkkopankkitunnuksilla, Mobiilivarmenteella ja kansalaisvarmenteella.

FiComin kritiikki on kohdistunut erityisesti siihen, kuinka hankkeen – ja pääministeri Marinin hallitusohjelman – alkuperäiset tavoitteet olisivat olleet ratkaistavissa helpommin ja kustannustehokkaammin yhteistyöllä nykyisten tunnistuspalveluntarjoajien kanssa. Lisäksi esityksen kilpailu- ja valtiontukioikeudellinen arvio on ollut koko ajan tarkoitushakuista ja jopa virheellistä. Uhkana on, että valtion tunnistusväline rampauttaa markkinat ja tunnistuspalveluiden kehityksen.

Hanketta onkin viety ikään kuin väkisin eteenpäin. Alkuperäiset, esimerkiksi erityisryhmiin tai kustannussäästöön liittyvät tavoitteet ovat unohtuneet esityksestä, ja jäljelle on jäänyt ainoastaan valtion tekemä uusi tunnistautumisväline, joka halutaan saada hinnalla millä hyvänsä.

EU:n sähköistä tunnistamista ja sähköisiä luottamuspalveluja koskevaan eIDAS-asetukseen on valmisteilla muutoksia, jotka koskevat yhteisen lainsäädännön kehittämistä eurooppalaisille lompakkosovelluksille, mutta Suomi haluaa selvästi saada oman sovellusviritelmänsä käyttöön jo ensi vuonna, ennen eurooppalaisen viitekehyksen varmistumista. FiCom onkin useaan otteeseen kehottanut lainsäätäjää ottamaan hankkeen kanssa aikalisän, joka kustannustehokkaasti varmistaisi EU-yhteensopivuuden jatkossakin. Myös Tivi on kiinnittänyt tilanteeseen huomiota: ”Mikäli EU päättääkin julkaista lompakkosovelluksensa korkealla varmuustasolla, olemme tilanteessa, jossa Suomessa käytössä oleva mobiilisovellus toimii eri tavalla kuin sen jatkeeksi tarkoitettu EU-versio.”