Valtion tavoitteena luoda markkinatoimijoiden kanssa kilpaileva tunnistusväline
Pääministeri Marinin hallitusohjelmassa korostetaan digitalisaation merkitystä ja teknisen kehityksen tuomia mahdollisuuksia. Yhtenä sen tavoitteena on edistää Suomen kansalaisten ja kaikkien Suomessa asuvien sähköistä tunnistautumista sekä toimivien tunnistusratkaisujen kehittymistä. Valtiovarainministeriö on tulkinnut tämän tarkoittavan valtion oman tunnistusvälineen synnyttämistä.
Valtiovarainministeriö on asettanut Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämisen hankkeen, jonka tavoitteena on tuottaa kaikille yhdenvertaiset edellytykset ja mahdollisuudet hyödyntää digitaalista henkilöllisyyttä yhteiskunnan palveluissa. Se pyrkii myös mm. luomaan edellytykset ulkomaalaisen henkilön rekisteröinnille ja sähköiselle tunnistautumiselle Suomeen sekä mahdollistaa Suomesta rajat ylittävä sähköinen tunnistaminen. Hankkeella halutaan myös varmistaa edellytykset omaan itseen liittyvien henkilötietojen jakamisen syntymiselle ja kehitykselle tulevaisuudessa siten, että digitaalisen henkilöllisyyden ratkaisujen perustana voisi toimia valtion takaama ydinidentiteetti.
Vain oma väline kelpaa?
Hankkeella on hyvät tavoitteet, jotka voitaisiin toteuttaa jo nyt olemassa olevilla vahvan tunnistamisen välineillä, esimerkiksi Mobiilivarmenteella. Hankkeen aikana tullaan kuitenkin sen asettamispäätöksen mukaan kehittämään toimintamalli ja tuottamaan tarvittavat ratkaisut digitaalista henkilöllisyystodistusta eli ns. mobiilihenkilökorttia varten, jota ihmiset voisivat käyttää erilaisissa verkon asiointitilanteissa.
Hankkeen Kysymyksiä ja vastauksia -sivulla valtiovarainministeriö kiertää itse itselleen asettamansa kysymyksen, aikooko valtio tulla kilpailulle markkinalle. Se vetoaa pankkitunnusten ja Mobiilivarmenteen olevan sidottuja asiakkuuteen ja päätyy toteamaan, että Digitaalisen henkilöllisyyden hanke ei poista tarvetta vahvan sähköisen tunnistamisen palveluille.
Hankkeen todellinen tavoite on kuitenkin kaikille tilannetta pidempään seuranneille täysin selvä. Helsingin Sanomien haastattelussa Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Pekka Rehn kertoo hankkeen perimmäisenä tarkoituksena olevan, että tulevaisuudessa jokaisella suomalaisella ja Suomessa asuvalla on valtion takaama ydinidentiteetti verkossa. Ensimmäisessä vaiheessa digitaalisella henkilöllisyystodistuksella olisi tarkoitus päästä kirjautumaan viranomaispalveluihin ja myöhemmin tarjota se tunnistautumisvälineeksi myös kaupallisille toimijoille – siis nimenomaan kilpailla teleoperaattorien ja pankkien sähköisen tunnistautumisen välineiden kanssa.
Ministeriön oma muistio paljastaa ongelmia
Valtiovarainministeriö on täysin sivuuttanut itse laatimansa arviomuistion digitaalisen henkilöllisyyden kehitykseen vaikuttavasta lainsäädännöstä. Arviomuistiossaan se toteaa, että valtion suunniteltu toiminta sisältää riskin valtiontuki- ja kilpailuneutraliteettisääntelyn vastaisuudesta, mikäli sen katsottaisiin kilpailevan nykyisten sähköisten tunnistusvälineiden tuottajien kanssa. Lisäksi esimerkiksi perustuslakivaliokunta on useaan otteeseen todennut tunnistamisen olevan taloudellista toimintaa, ei julkinen hallintotehtävä.
Odotettua ja ansiokasta, keväällä 2020 laadittua arviomuistiota ei löydy ministeriön sivuilta, mutta FiCom kommentoi sitä tuoreeltaan. Jo vuosia FiCom ja tunnistuspalveluja tuottavat operaattorit ovat korostaneet samoja valtion välineen ongelmakohtia ja esteitä, joita ministeriökin omassa arviomuistiossaan tuo esiin.
Tehdään yhdessä, mutta toimiva ratkaisu
Sähköinen tunnistaminen on keskeinen osa digitalisoituvaa yhteiskuntaa. Se on avain, jolla lisääntyviä sähköisiä palveluja voidaan turvallisesti käyttää. Niin julkisen kuin yksityisen sektorin digitaalisten palvelujen kehittyminen edellyttää, että käyttäjien tunnistaminen on helppoa, luotettavaa ja kohtuuhintaista niin sähköisten palvelujen tarjoajille kuin niiden käyttäjillekin. Kaikkien lainsäädännöllisten ratkaisujen tulee tukea toimivan sähköisen tunnistamisen markkinan syntymistä.
Kutsussaan 11.12.2020 järjestettävään Digitaalisen henkilöllisyyden kehittämishankkeen sidosryhmätilaisuuteen ministeriö ilmoittaa, että ”hanke on asetettu ja se tehdään siis varmasti, joten suunnitellaan siitä kaikille osapuolille lisäarvoa tuottava”. Erittäin kannatettava lähtökohta, kunhan sen lisäksi huomioidaan vielä edellä mainittu valtiontuki- ja kilpailuneutraliteettisääntely ja perustuslakivaliokunnan kannanotot. Pelko on, että markkinatoimijoiden kanssa kilpaileva valtiollinen väline ei kehity julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä hallitusohjelmassa toivotulla tavalla, toimivien tunnistusratkaisujen kehittymisen edistämisestä nyt puhumattakaan.
Kilpailu kirittää edistyksellisyyteen
Keväällä 2021 lanseerattava uusi versio Mobiilivarmenteesta on hyvä esimerkki jatkuvasti kehittyvistä, markkinatoimijoiden tarjoamista tunnistusvälineistä. Mobiilivarmenteen uutta versiota on lähdetty kehittämään sillä perusajatuksella, että Mobiilivarmenne on kilpailukykyinen ratkaisu tulevaisuudessakin ja pystyy tarjoamaan käyttäjilleen entistä monipuolisempia palveluja.
Uudistuvalla Mobiilivarmenteella voidaan tarvittaessa ratkaista kaikki valtiovarainministeriön maton alle lakaisemassa arviomuistiossaan esiintuomat kehityshaasteet. Mobiilivarmenteen uusi versio tukee älypuhelinten biometrisiä tunnisteita, eli sormenjälki- ja kasvotunnistusta, ja sen voi itse ottaa käyttöön passin tai henkilökortin avulla. Uusi versio toimii myös kansainvälisesti. Jos katsotaan tarpeelliseksi, siihen on mahdollista liittää EU-kansalaisille tarkoitettu korkean varmuustason eIDAS-tunnistautuminen, ja se on yhteensopiva kansainvälisen mobiilioperaattorien yhteistyöjärjestö GSMA:n Mobile Connect -tunnistuspalvelun kanssa.