Vastine: Suomessa netti on kaikkialla
Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen antoi Kainuun Sanomien (8.2.) ja Karjalaisen (12.2.) Mielipide-palstalla tarpeettoman synkän kuvan Suomen viestintäverkkojen tilasta.
Suomi on pinta-alaltaan suurimpia EU-maita, mutta väestötiheytemme on EU:n pienin. Jotta kaikki suomalaiset voisivat käyttää digipalveluja, investoivat teleyritykset verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon markkinaehtoisesti noin puoli miljardia euroa joka vuosi. Investoinnit jakautuvat suunnilleen puoliksi kiinteän ja mobiiliverkon kesken.
Teknologiat asetetaan usein tarpeettomasti vastakkain, vaikka kummallakin on omat vahvuutensa ja käyttötarkoituksensa.
Mobiiliteknologia toi valtavan digiloikan niin maaseudulle kuin kaupunkeihinkin. Nykyisin meillä on käytännössä kaikkialla Suomessa toimiva 4G-verkko, ja 5G-verkkokin jo yli puolessa Suomen kunnista. Viime vuonna 62 prosenttia mobiililiittymistä oli nopeudeltaan vähintään 100 Mbit/s. Mobiilitekniikka toimii kaikkialla, liittymät ovat edullisia ja ne saa käyttöön hetkessä. Uutena vaihtoehtona on ”kiinteä langaton” 5G-laajakaista: ulos asennettava antenni ja reititin, joka jakaa yhteyden sisätiloihin.
Kiinteitä laajakaistoja oli vuoden 2021 lopussa 1 683 000, ja määrä kasvoi vuoden takaisesta yli 80 000 liittymällä. Valokuitutekniikan osuus kiinteistä laajakaistaliittymistä on 58 prosenttia. Kuituliittymä on teknisesti laadukas ja varma, mutta sen hankintakustannukset ovat asiakkaalle mobiililiittymää suuremmat.
Arkemme digitalisoituu vauhdilla, ja tarvitsemme kattavia − sekä mobiili- että kiinteitä − yhteyksiä. Viestintäverkot, kuten muukin infra ja palvelut, syntyvät sinne, missä niille on kysyntää. Teleyritykset tekevät investointinsa eri teknologioihin asiakkaiden tarpeita kuunnellen, ja asiakas valitsee liittymän, jonka ominaisuudet ja hinta kohtaavat käyttötarpeen.
Yhteiskunta tukee laajakaistarakentamista parhaiten investointeihin kannustavalla, teknologianeutraalilla lainsäädännöllä sekä kysynnän lisäämisellä.
Pekkarisen esille nostama terveystietojen siirto Suomen ja Portugalin välillä on kiinni muun muassa tietojärjestelmistä ja lainsäädännöstä eikä laajakaistayhteyksillä ole tässä ongelmassa roolia.
Vastine on julkaistu Karjalaisessa 17.2.2022 ja Kainuun Sanomissa 19.2.2022