Verkkoinfran kustannusjako puhuttaa
EU:n sisämarkkinoista vastaava ranskalainen komissaari Thierry Breton esitti loppukeväästä, että digitaalisen infran kustannukset pitäisi jakaa uudella tavalla. Bretonin mukaan komissio tulee vielä loppuvuoden aikana linjaamaan esityksestä, jolla velvoitetaan myös digitaalista infraa hyödyntäviä suuryrityksiä osallistumaan televerkkojen kustannuksiin.
Hanke etenee keskusteluissa erilaisilla nimillä: CIA Connectivity Infrastructure Act, Fair Share Project, transportation fee, network usage fee. Suomeksi kyse on siis verkkoinfran rakentamisen kustannusjaosta uudella tavalla.
Seuraava konkreettinen askel on loppuvuodesta pidettävä komission julkinen kuuleminen, jossa ilmeisesti on jo esillä hahmotelmaa toteutuksestakin.
Voimallisimmin asiaa ovat EU:ssa ajaneet Deutsche Telekom, ranskalainen Orange, espanjalainen Telefónica ja brittiläinen Vodafone. Breton on France Telecomin entinen toimitusjohtaja, joten taustansakin vuoksi hän tuntee teletoimialan hyvin.
Ajatus kustannusten uudelleenjaosta ei sinänsä ole uusi, sillä samanlainen sormiharjoitus tehtiin ensimmäisen kerran jo 90-luvun puolessa välissä ja toistamiseen kymmenisen vuotta sitten. Keskustelu on välillä tasaantunut noustakseen nyt Bretonin aloitteesta uudelleen.
Bretonin mukaan olisi reilua, että digitaalisesta muutoksesta hyötyvät toimijat osallistuvat myös sen mahdollistavan infrastruktuurin kustannuksiin. Runsaasti kaistanleveyttä käyttävien yhdysvaltalaisten alustapalveluiden, kuten Metan, Googlen YouTuben, Netflixin ja Amazon Primen, katsotaan hyötyvän liiketoiminnassaan kiinteiden ja mobiiliverkkojen laajentumisesta Euroopassa ilman, että ne itse osallistuvat infran kehittämis- ja rakentamiskustannuksiin. Esimerkiksi Suomessa viestintäverkot on rakennettu pääosin kysyntävetoisesti ja markkinaehtoisesti. Teleyritykset investoivat viestintäverkkoihin vuosittain noin puoli miljardia euroa. Tästä noin puolet käytetään kiinteän verkon ja puolet mobiiliverkon rakentamiseen.
Metaverse ja maailman tilanne perusteluina
Hanketta perustellaan valmistautumisella metaversen mukanaan tuomiin palveluihin. Metaverse kerää ja käyttää dataa palveluiden toteuttamiseen valtavia määriä. Uudet virtuaalimaailmat asettavat entistä kovemmat vaatimukset digitaaliselle infralle – tarvitaan yhä tehokkaampia tietoliikenneyhteyksiä.
Myös kriisien aiheuttamia paineita käytetään perusteluna kriittisen infran kehittämistarpeille. Tietoliikenneverkkojen kapasiteetti vaati lisäinvestointeja monessa EU-maassa pandemiasta johtuvan etätyön ja -koulun takia. Kyberturvallisuuteen ja sen tarvitsemiin investointeihin on niihinkin monessa EU-maassa herätty vasta viime vuosina, ja paine on vain kasvanut Venäjän hyökkäyssodan jälkeen. Lisäksi energiakriisi vaikuttaa investointihalukkuuteen. Sitoutuminen päästövähennyksiin ja vihreään siirtymään edellyttää digitalisaatiokehityksen ripeää etenemistä, eikä kiertotalouttakaan voida toteuttaa ilman vahvan digitaalisen infran perustaa.
Kaiken tämän vuoksi komissio on Bretonin johdolla kaivanut jo aiemmin esillä olleen ehdotuksen esiin ja pyrkii edistämään sen etenemistä EU:ssa.
Argumentteja puolesta ja vastaan
Suomi kirjelmöi komissiolle heinäkuussa yhdessä Tanskan, Viron, Saksan, Irlannin, Ruotsin ja Hollannin kanssa ja edellytti, että hanketta pitää valmistella avoimesti ja normaalien vaikuttavuusarviointien mukaisesti. Nykyisellä komissiolla on puolitoista vuotta kautta jäljellä. Viimeiset komission esitykset tämän parlamenttikauden aikana käsiteltäväksi pitää antaa jo ensi huhtikuussa. Valmistelulla on kiire, mikäli se halutaan käsitellä vielä tämän komission aikana.
Toteutuessaan esitys edistäisi uusien verkkoinvestointien tekemistä, mikä hyödyttäisi paitsi teleoperaattoreita myös muita digitaalisia palveluja tuottavia yrityksiä sekä palvelujen loppukäyttäjiä.
Kannanotoissa puhutaan kuudesta palveluntarjoajasta, joihin kustannustenjako ensisijaisesti kohdentuisi: Apple, Amazon, Microsoft, Google, Meta ja Netflix. Kaikki mainitut puolustautuvat, että ovat itsekin investoineet tarvittavaan digi-infraan mm. rakentamalla datakeskuksia. Samalla ne haluavat laajentaa kohderyhmää nostamalla keskusteluun myös kiinalaisen TikTokin ja pelialan kapasiteettitarpeet.
Aiemmin komissio on pitänyt voimakkaasti kiinni siitä, että kaikki verkossa kulkeva liikenne on samanveroista, eikä operaattori voi priorisoida jotain sisältöä toista arvokkaammaksi. Tähän periaatteeseen tarvittaneen hankkeen edetessä loivennusta. Tietoliikenneverkkojen kapasiteetti ei myöskään ole vielä tällä hetkellä uhattuna, vaikka niiden käytön ennustetaankin kasvavan merkittävästi. Suomessa mobiiliverkoissa liikkuvan datan määrä on kuusinkertaistunut vuodesta 2015. Suomalaiset käyttävät mobiilidataa eniten maailmassa. Tämä on pitkälti seurausta siitä, että Suomessa myydyistä mobiililaajakaistaliittymistä suurimmassa osassa tiedonsiirto on rajoituksetonta.
Verkkoinfran kustannustenjaon uudistamishankkeessa on helppo nähdä samoja haasteita kuin digiveron luomisessa. Siihen tuntuu EU:ssa olevan halukkuutta ja perusteitakin, mutta käytännön toteutus lienee varsin haasteellista.