Viestintäverkot laajenevat ja yhteysnopeudet kasvavat

Jotta kaikki suomalaiset pääsevät käyttämään viestintäpalveluja, on erilaisia tietoliikenneverkkoja rakennettu kaikkialle maahamme jo vuosikymmenien ajan.

Tekniikan kehittyessä verkkoja on uusittu ja niiden kattavuutta sekä yhteysnopeuksia lisätty. Suomalaiset teleyritykset investoivat joka vuosi yli puoli miljardia euroa verkkojen rakentamiseen ja ylläpitoon.

Mobiiliteknologia on tuonut elämäämme valtavan digiloikan. 3G:n mukana internet tuli lähes jokaisen taskuun, ja 4G lisäsi mahdollisuuden videokuvan välittämiseen. Tänä päivänä meillä on käytännöllisesti katsoen koko Suomessa toimiva 4G-verkko, jonka yhteysnopeus on vähintään 30 Mbit/s. Verkon kattavuus ja nopeus paranevat edelleen jatkuvasti. Huippunopea 5G-verkko toimii jo 13 suomalaiskaupungissa, ja tämän vuoden aikana se tulee leviämään yhä laajemmalle.

Matkaviestinverkon laajakaistaliittymien yhteysnopeuksien nopeuden kehitys

Netin mobiilikäyttö arkipäivää

Mobiiliverkon etu on, että se toimii kaikkialla. Me suomalaiset olemme tottuneet siihen, että nettipalveluja voi käyttää missä ja milloin vain. Mobiilidatan käyttäjinä olemme kansainvälistä kärkikastia: Suomessa yhtä SIM-korttia kohti siirretyn datan määrä on keskimäärin 17,3 gigatavua kuukaudessa, mikä on eniten maailmassa.

Mobiilidatan hinta on meillä erittäin edullinen. Suomessa gigatavu maksaa kansainvälisen vertailun mukaan 0,03 euroa, kun se OECD-maissa on keskimäärin 1,90 euroa.

Tiedonsiirtonopeuteen vaikuttavat useat asiat

Viime aikoina on kritisoitu mobiiliverkon yhteysnopeuksia ja niiden paikkakuntakohtaista vaihtelua. Nettiyhteyden laatuun ja nopeuteen vaikuttavat monet eri seikat: esimerkiksi käytössä oleva päätelaite, muut käyttäjät, maantieteellinen sijainti tai kiinteistössä käytetyt rakennusmateriaalit.  Operaattorit seuraavat jatkuvasti tukiasemien verkkoliikenteen kapasiteettia ja sen riittävyyttä ja lisäävät sitä tarpeen mukaan.

Liittymän nopeutta voi testata erilaisilla nopeusmittareilla. Mittausten tulokset voivat kuitenkin vaihdella sekä eri mittareiden että mittausajankohdan mukaan.  Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Monitori-palvelusta voi tarkastella oman alueen verkkokattavuutta ja osoitteen perusteella palveluiden saatavuutta ja aiemmin tehtyjä nopeusmittauksia.

5G-aika on alkanut

Kaikki suomalaiset mobiilioperaattorit tarjoavat jo uusia huippunopeita 5G-liittymiä – muissa Pohjoismaissa ei vielä yksikään. 5G on tullut ensin kaupunkeihin ja leviää joidenkin vuosien kuluessa myös haja-asutusalueille.

Nyt ovat avautuneet 3,5 gigahertsin 5G-verkot, jotka hyödyntävät perinteisiä 4G-verkkoja. Tänä vuonna liikenne- ja viestintäministeriö on myöntämässä lupia myös korkeampia taajuuksia hyödyntäville 5G-verkoille, jotka edelleen lisäävät suorituskykyä ja nopeutta.

5G-verkon tukiasemat vaativat toimiakseen kuituyhteyksiä, joten mobiiliteknologian myötä myös valokuituverkko laajenee. Kiinteiden kuluttajayhteyksien lisääntymisen tärkein kriteeri on niiden kysynnän kasvu.

Huippunopeiden yhteyksien yhdeksi vaihtoehdoksi 5G-teknologia on tuonut mukaan niin sanotun Fixed Wireless – eli kiinteän langattoman laajakaistan. Sen muodostaa ulos asennettava, tukiasemaa kohti suunnattava antenni ja reititin, joka jakaa yhteyden sisätiloihin.

Liittymä tarpeen mukaan

Eri palvelut edellyttävät toimiakseen erilaisia laajakaistanopeuksia. Verkkopankkiasiointiin, sähköpostiin tai veroilmoituksen täyttämiseen verkossa ei tarvita huippunopeaa laajakaistaa. Netti-tv:n katselu tai verkkopelaaminen taas tarvitsevat hieman nopeampaa yhteyttä.

Suomen kaltaisessa maassa tulee aina olemaan alueita, joissa viestintäverkkojen rakentaminen on haastavaa. Kuluttajalle on kuitenkin tärkeintä, että palvelut toimivat, ei se, millä tekniikalla ne on toteutettu.

Meillä rakennetaan ja parannetaan jatkuvasti sekä kiinteitä että mobiiliverkkoja. Suomessa on noin 8,5 miljoonaa mobiililaajakaistaliittymää ja reilu 1,7 miljoonaa kiinteää liittymää, joista jo yli puolet on valokuitua.