Vihreillä ratkaisuilla kohti puhtaan siirtymän tavoitteita  

Aikamme suuriin kysymyksiin kuuluu, miten pystymme pysäyttämään ilmastokriisin ja luontokadon. Suomi on EU:n digivertailussa Euroopan edelläkävijä. Innovaatiovertailussa Suomi on puolestaan toisena heti Ruotsin jälkeen. Meillä on vahva digitaalinen infra ja innovatiivinen yhteiskunta. Perusta puhtaan siirtymän toteuttamiselle on Suomessa poikkeuksellisen hyvä. 

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Suomi nostetaan puhtaan energian edelläkävijäksi. Tavoitteena on kaksinkertaistaa puhtaan sähkön tuotanto. Ohjelman mukaan päästöttömän energian ratkaisut nojaavat poikkeuksetta uuteen teknologiaan, dataan ja digitaaliseen infrastruktuuriin. Näiden avulla voidaan analysoida suuria datamassoja, nopeuttaa tutkimusta, tehostaa tuotantoprosesseja ja lisätä energiatehokkuutta. Hallitus haluaa luoda mahdollisuudet uudelle kasvulle ja huolehtii, että Suomeen kannattaa investoida. Tärkeintä on luoda yrityksille toimintaympäristö, jossa on mutkatonta kehittää liiketoimintaa ja innovoida uusia ratkaisuja.

On myönteistä, että hallitus tarttuu myös luontokadon pysäyttämiseen. Keinoina hallitusohjelmassa esitetään mm. kiertotaloutta sekä ekologisten kompensaatioiden käyttöä. Kiertotalouden kehittäminen vaatii perustakseen vahvan ja toimivan digi-infran.

Hallitusohjelmassa todetaan, että Suomi on yksi maailman menestyneimmistä maista, joka ammentaa hyvinvointia teknologiasta ja digitalisaatiosta. Tavoitteena on, että Suomi jättää yhä suuremman globaalin kädenjäljen viemällä maailmalle päästöttömiä ratkaisuja.

Puhdas siirtymä ja digitaalinen kehitys vahvistavat siis toisiaan. Yritykset ovat tämän kehityksen moottori. Kansainvälisen selvityksen mukaan mobiiliteknologia voi auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä jopa kymmenkertaisesti verrattuna toimialan omaan hiilijalanjälkeen. Positiivinen hiilikädenjälki syntyy siitä, että yrityksen tarjoama ratkaisu pienentää jonkun toisen hiilijalanjälkeä.

Teknologinen kehitys ja innovaatioiden käyttöönotto ovat tärkeimmät tavat rakentaa edullista, päästötöntä ja toimitusvarmaa energiajärjestelmää Suomeen ja kääntää osaamisemme yritysten kilpailukyvyn ja viennin veturiksi.

Tietoverkotkaan eivät toimi ilman sähköä  

Helenin toimitusjohtaja Olli Sirkka kirjoittaa tietoliikenneverkkojen ja sähkön tiiviistä riippuvuudesta. Yhteiskuntamme on täysin riippuvainen sähköisistä palveluista, ja turvattu sähkönsaanti on sekä mobiilin että kiinteän tietoliikenneverkon toimivuuden kannalta kriittistä. Toisaalta digiratkaisut mahdollistavat uusiutuvan sähkön laajamittaisen hyödyntämisen ja auttavat ylläpitämään sähköverkon vakautta.

Älyn mahdollistama jousto on yhä tärkeämpää sähköverkoissamme, sillä vuorokaudenajalla ja säällä on suuri vaikutus uusiutuvan sähkön tuotantoon. Kysyntäjousto on olennaista myös laajemminkin. Sähköverkkojen ohella äly on tulossa avuksi myös kaukolämpöverkkojen kysyntäpiikkien hallinnassa.

ICT-alan sähkönkulutus kasvaa 

Lisääntyvä laskentateho ja verkoissa liikkuvan datan määrän huima kasvu tarkoittavat, että myös sähkönkulutus kasvaa vääjäämättä. Kysymys on siitä, kuinka kulutuksen kasvua voidaan hillitä. Keskeistä on, millä tavalla käytetty energia on tuotettu ja kuinka paljon ICT:n avulla voidaan lisätä muiden toimialojen energiatehokkuutta.

Tällä hetkellä mobiiliverkon sähkövero on 45-kertainen konesaleihin verrattuna. Jos koko digi-infra siirrettäisiin alempaan veroluokkaan, muutos vaikuttaisi valtion tuloihin on noin kymmenen miljoonaa euroa.

Kehityksen kärjessä pysyäksemme meidän on huolehdittava siitä, etteivät tietoliikenneverkkojen tarvitseman sähkön kustannukset nouse esteeksi tulevaisuuden verkkoinvestoinneille.  Edistyksellinen digi-infra on Suomen kilpailukyvyn ja puhtaan siirtymän yksi tärkeimmistä edistäjistä. Siksi myös mobiilitukiasemien pitäisi datakeskusten tavoin kuulua teollisuussähkön veroluokkaan. Hallitusohjelman välitarkastelussa tähän olisi hyvä palata.

Raportoinnilla lisää dataa

Yrityksille on tulossa uuden kestävyysraportointidirektiivin (CSRD – Corporate Sustainability Reporting Directive) myötä lisävelvoitteita vastuullisuusraportointiin. Kestävyysraportointi on yrityksille tärkeää. Se vastaa sidosryhmien odotuksiin, auttaa hallitsemaan riskejä, luo liiketoiminnan arvoa, edistää yhteiskunnallista vaikutusta ja parantaa maineenhallintaa.

Raportointi on olennainen osa vastuullista ja pitkäjänteistä liiketoimintaa, joka huomioi taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristöllisen kestävyyden. Samalla kasvaa myös vertailukelpoisen datan määrä yritysten vastuutoimista ja muutoksesta kohti puhdasta siirtymää.