Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän muuttamiselle ei ole tarvetta
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tuoreimman Yksityinen kopiointi 2019 -tutkimusraportin, jossa selvitetään, kuinka paljon Suomessa kopioidaan musiikki- ja videomateriaalia, ja mistä lähteistä. Raportissa esiin noussut lisensioitujen sisältöpalveluiden offline-tallennuksen kasvu viestii yksityisen kopioinnin laskevasta kehityssuunnasta. Tarvetta nykyisen hyvitysmaksutason korotukselle eikä hyvitysjärjestelmän muuttamiselle ole.
Budjettirahoitteinen yksityisen kopioinnin hyvitys
Tekijänoikeusjärjestöille ja oikeudenhaltijoille maksettava yksityisen kopioinnin hyvitys muuttui v. 2015 alusta budjettirahoitteiseksi. Samalla aiemmasta laitemaksukäytännöstä luovuttiin. Hyvityksen suuruudeksi säädettiin 11 miljoonaa euroa vuosille 2015 – 16, minkä jälkeen oikea taso määriteltäisiin hyödyntäen yksityisen kopioinnin kehitystä koskevien tutkimusten tuloksia. Vuonna 2014 laitemaksuihin perustuva hyvitysmaksukertymä oli 6,1 milj. euroa (vrt. vuosi 2008, jolloin hyvitysmaksukertymä oli vielä 11,9 milj. euroa).
Uudistuksen yhteydessä vastuu kopiointitutkimuksista siirrettiin Teostolta Taloustutkimukselle. Toimintaa valvomaan ja kehittämään perustettiin hallinnon ja sidosryhmien edustajista koostuva neuvottelukunta. Elinkeinoelämää yksityisen kopioinnin tutkimuksen neuvottelukunnassa edustavat EK ja FiCom.
Suoratoistopalveluiden offline-tallennus ainoa kasvava alkuperäislähde
Opetus- ja kulttuuriministeriö on julkaissut tuoreimman Taloustutkimuksen toteuttaman Yksityinen kopiointi 2019 -tutkimusraporttinsa päätuloksineen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää musiikki- ja videoaineiston yksityisen kopioinnin kokonaismäärää Suomessa.
Tutkimuksen keskeinen kysymys on, kuinka paljon musiikki- ja videomateriaalin yksityistä kopiointia tapahtuu, ja mistä lähteistä se on peräisin. Raportin johtopäätöksissä todetaan, että yksityisen kopioinnin kokonaismäärä edellisvuoteen verrattuna on kasvanut, mutta vain vähän: musiikkitiedostoja on raportin mukaan kopioitu hiukan enemmän kuin vuonna 2018, jolloin määrä oli selvästi vähäisempi kuin edeltävinä vuosina. Tulosten mukaan merkittävä osa musiikki- ja av-sisältöjen tallentamisesta tapahtuu yksityisen kopioinnin ulkopuolelle jäävistä lähteistä.
Musiikki- ja videomateriaalia kopioidaan tunnistetuista lähteistä yhteensä noin 506 miljoonaa tiedostoa, josta noin 54 – 59 % on laillista yksityistä kopiointia. Musiikin yksityisen kopioinnin määrä on 60 – 73 miljoonaa tiedostoa, vain noin 22 – 27 % kaikesta musiikin kopioinnista. Se osuus musiikin kopioinnista, joka jää yksityisen kopioinnin ulkopuolelle — josta ei makseta oikeudenhaltijoille hyvitysmaksua — on merkittävästi suurempi, arviolta 78 – 73 %. Videotallennusten kokonaiskopiointimäärän on arvioitu pysyneen aiemman vuoden tasolla, mutta musiikkitiedostoihin verrattuna se muodostaa kuitenkin yksityisen kopioinnin piiriin kuuluvasta yhteenlasketusta kopiointimäärästä 75 % eli suurimman osan.
Musiikin yksityisen kopioinnin kehityksestä puhuttaessa on oleellista kiinnittää huomiota sen pieneen volyymiin suhteessa videotallennusten määrään.
Tutkimuksessa kokonaiskopiointimääriin on sisällytetty yksityisen kopioinnin lisäksi myös yksityisen kopioinnin ulkopuolelle jäävää sisältöä, esimerkkeinä vertaisverkoista hankittu materiaali ja streaming-palveluiden offline-tallennukset. Sen sijaan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle on raportissa jätetty muun muassa itse tehty aineisto (mm. omat valokuvat ja dokumentit), verkosta laittomasti ladattu aineisto sekä kopiot, jotka sisältyvät palvelun hintaan tai ovat muuten luvallisia.
Selkeää vastausta siihen, sisältyvätkö suoratoistopalveluiden offline-tallennukset yksityisen kopioinnin lukuun, ei raportista löydy. Suoratoisto- eli streaming-palveluiden (esim. Spotifyn) offline-tallennus oli raportin mukaan eniten käytetty alkuperäislähde musiikkia kopioitaessa. Se oli myös ainoa musiikkilähde, josta tallentaminen oli kasvanut ja sen osuus on nyt arviolta 31 % kaikista tallennuskerroista. Herääkin kysymys, miten musiikin yksityisen kopioinnin määrä olisi voinut hienoisesti nousta, jos kasvua on ollut vain streaming-palveluiden offline-tallennuksessa.
On tärkeä muistaa, ettei suoratoistopalveluiden offline-kuuntelu oikeuta yksityisen kopioinnin hyvitykseen, vaan kyseessä on yksityisen kopioinnin ulkopuolelle jäävä lisensioitu musiikin käyttö.
Hyvitysmaksulinjaukset kuluvalla hallituskaudella
Hallitusohjelmakirjauksen mukaan kuluvalla kaudella kehitetään toimiva yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä. Muutoksen toteuttamisen vähimmäisedellytyksenä tulee olla nykyisen, viisi vuotta käytössä olleen budjettiperusteisen järjestelmän toimivuuden arviointi.
Nykytilanteesta on olemassa opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna eduskunnan sivistysvaliokunnalle laatima selvitys, jossa todetaan, että yksityinen kopiointi on tutkimustiedon perusteella asettunut pysyvästi alhaiselle tasolle, eikä yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuvasta haitasta ole vastausten vähäisyyden vuoksi mahdollista tehdä sellaisia johtopäätöksiä, joita voisi käyttää hyvityksen tasoa määriteltäessä.
Ministeriö totesi loppupäätelmissään, että budjettiin perustuva määräraha yksityisen kopioinnin hyvittämisestä on kustannustehokas, vähän hallinnollista taakkaa aiheuttava järjestelmä ja että mahdolliseen laitemaksuun palaamiseen sisältyy enemmän ongelmia kuin mahdollisuuksia.
Yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan määrää ei ole kyetty arvioimaan
OKM:n Taloustutkimukselta tilaamien tutkimusten perusteella musiikin yksityinen kopiointi on vähentynyt merkittävästi, 328 miljoonasta 39 miljoonaan tiedostoon vuosina 2013 – 2018 ja yksityisen kopioinnin määrää mittaavien tutkimusten tulosten ja yksityisessä kopioinnissa tapahtuneiden muutosten huomioon ottaminen hyvityksen mitoituksessa on osoittautunut odotettua haastavammaksi. Yksityisen kopioinnin määrien kehityksen suora ja täysimääräinen huomioon ottaminen hyvityksen määrässä johtaisi – ja olisi jo johtanut – hyvityksen merkittävään vähenemiseen. Perättäisten vuosien tutkimustulosten perusteella ei kuitenkaan ole haluttu tehdä liian isoja ja nopeita muutoksia määrärahan mitoitukseen valtion talousarviossa.
OKM:n tilaamassa tutkimuksessa on vuodesta 2017 alkaen pyritty selvittämään myös kopioinnista mahdollisesti aiheutuvaa haittaa ja sen arvoa. Tehtyjen tutkimusten perusteella ei kuitenkaan ole arvioitu yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuvan haitan rahallista määrää.