Ilman tietoliikennettä ja tietotekniikkaa ei ole digitaalista yhteiskuntaa. ICT-ala vaikuttaa elämään ja yhteiskuntaan monin eri tavoin.

ICT-toimialan osuus Suomen bruttokansantuotteesta oli Tilastokeskuksen mukaan 5,95 prosenttia vuonna 2020. Vuonna 2021 ICT-ala työllisti Suomessa yli 121 000 henkeä, ja alan työllisten määrä yhteensä kasvoi 3 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. ICT-alan työntekijöiden osuus on Suomessa EU-alueen suurin, 7,6 % kaikista työllisistä.

Teleala on suuri investoija

Tietoliikenneverkkojen rakentaminen ja ylläpito edellyttävät operaattoreilta mittavia panostuksia vuosittain. Teleyritykset investoivat kiinteisiin ja mobiileihin viestintäverkkoihin Suomessa joka vuosi noin puoli miljardia euroa.

Hiilijalanjäljestä hiilikädenjälkeen

ICT-alan oma energiankulutus on viime vuosina kasvanut. Energiankulutuksen kasvusta huolimatta tietoyhteiskunnan tuotteiden ja palveluiden tehokas käyttö kaikilla yhteiskunnan sektoreilla pienentää huomattavasti yhteiskunnan kokonaisenergiankulutusta ja parantaa ekotehokkuutta.

ICT-laitteiden viilentämiseen tai laittetilojen lämmittämiseen kuluu paljon energiaa. Luovat ratkaisut mm. hukkalämmön hyötykäytöstä pienentävät toiminnan kokonaisenergiankulutusta. Esimerkiksi konesalien muodostamaa lämpöä voidaan uusiokäyttää kunnan kaukolämpöverkossa. Myös konesalien älykkäällä ilmastoinnilla ja tilaratkaisuilla saavutetaan energiasäästöjä.

Älyä liikenteeseen ja teollisuuteen

Uusin mobiiliverkkosukupolvi 5G paitsi lisää yhteysnopeuksia, myös kasvattaa tiedonsiirtokapasiteettia, jolloin verkkoon mahtuu käyttäjiä ja laitteita aiempaa enemmän. Lisäksi viive 5G-verkossa on käytännössä olematon – tärkeä ominaisuus erilaisten teollisten prosessien hallinnassa ja esimerkiksi verkkopelaamisessa sekä älyliikenteessä.

Älyliikenne pyrkii kasvattamaan liikennejärjestelmän palvelutasoa ja väylänpidon tuottavuutta, parantamaan liikenneturvallisuutta, lisäämään joukkoliikenteen käyttöä, pyöräilyä ja jalankulkua sekä edistämään ilmasto- ja ympäristöpolitiikan tavoitteita. ICT-ratkaisut voivat olla merkittävä tekijä tuotannon tai valmistuksen ympäristövaikutusten hallitsemisessa ja vähentämisessä. Erityisesti toiminnan valvonnassa tai toimitusketjujen optimoinnissa digitaaiset ratkaisut tuovat merkittäviä taloudellisia ja ympäristöllisiä säästöjä.

Vanha kiertoon

Puhelimet ja muut päätelaitteet muodostavat merkittävän osan ICT-toimialan kokonaiskasvihuonepäästöistä. Digitalisoituminen näkyy kasvuna elektroniikkajätteen määrässä: se on kasvanut viidessä vuodessa 21 % ja on maailman nopeimmin kasvava jätelaji. Elektroniikkajätteen määrän uskotaan jatkavan kasvuaan niin, että vuonna 2030 sitä on maailmassa noin 74 miljoonaa tonnia. (The Global E-waste Monitor 2020).

Esimerkiksi puhelimen palauttaminen kierrätykseen olisi kuitenkin helppo, mutta merkityksellinen ekoteko, sillä jopa 99 % matkapuhelimien materiaaleista on kierrätettäviä.