Digitaalisuus kuuluu myös lasten maailmaan. Se tuo heidän elämäänsä lukuisia positiivisia, kasvattavia ja viihdyttäviä asioita, mutta avaa valitettavasti myös mahdollisuuden joutua verkkorikollisuuden uhriksi. Lapsiin verkossa kohdistuva seksuaalinen väkivalta on huolestuttavan yleistä. Alaikäisiin suuntautuvan rikollisuuden ja väkivallan ehkäisemisen ja estämisen pitää olla meidän kaikkien yhteinen tavoite.

Digiala torjuu lapsiin kohdistuvaa verkkorikollisuutta yhteistyöllä

Toimiva yhteistyö viranomaisten, järjestöjen ja yritysten välillä on tässäkin asiassa ensisijaista. Lasten huoltajia ja kasvattajia pitää perehdyttää verkon ja verkkoalustojen toimintaperiaatteisiin – niin mahdollisuuksiin kuin uhkiinkin. Kun vanhemmat tietävät, mitä lapset netissä tekevät ja millaisia vaaroja voivat siellä kohdata, he osaavat opastaa lapsia toimimaan turvallisemmin digitaalisessa ympäristössä. Digilaitteiden ja netin käytöstä kannattaa keskustella lasten kanssa avoimesti mahdollisimman varhain, jotta he voivat välttää verkon riskejä, mutta nauttia huoletta sen hyvistä puolista.

FiCom ja digiala mukana mediataitohankkeissa

Tietoisuuden ja mediataitojen lisäämistä edistävät monet järjestöt ja hankkeet niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin.

Mediataitoviikko on vuosittainen Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVI:n koordinoima mediakasvatuksen teemaviikko, jonka tavoitteena on kehittää mediataitoja sekä vahvistaa aikuisten valmiuksia mediakasvatukseen. Se on yritysten, viranomaisten sekä järjestöjen tapa kertoa kuluttajille fiksusta netin käytöstä ja verkon pelisäännöistä. Mediataitoviikko on osa kansainvälistä Safer Internet Day -kampanjaa. Mediataitoviikkoa on suunnittelemassa, toteuttamassa ja rahoittamassa joka vuosi n. 50 kansallista organisaatiota, mukaan lukien FiCom.

Monet järjestöt, mm. Suojellaan Lapsia ry tekee töitä sen puolesta, ettei yksikään lapsi joutuisi seksuaalisen häirinnän, houkuttelun eikä seksuaaliväkivallan kohteeksi. FiCom tukee viestinnällisesti järjestön Turvallisesti digiliikenteessä -kampanjaa. Myös Pelastakaa Lapset tekee yritysyhteistyötä edistääkseen digitalisoitumisen hyötyjä ja ehkäistäkseen siihen liittyviä haittoja lasten elämässä.

Me FiComissa kokoamme säännöllisesti yhteen jäsenyritystemme asiantuntijoita ratkomaan lasten verkkoturvallisuuteen liittyviä haasteita. FiCom johtaa aktiivisesti alan eurooppalaisen kattojärjestön EuroISPA:n Safer Internet -työryhmää, jossa jaetaan parhaita käytänteitä EU-jäsenmaista.

Jäsenyrityksemme ovat myös itsenäisesti mukana lukuisissa hankkeissa, joilla lasten nettiturvallisuutta pyritään lisäämään. Esimerkiksi:

• Telia: Digitaalinen vanhemmuuspakkaus
• DNA: Lapset ja nuoret netissä
• Elisa: Näin teet lapsen kännykän käytöstä turvallista
• Google: Autamme perhettäsi luomaan terveitä digitaalitapoja
• Microsoft: Empatiapakkaus

Operaattoreilla vapaaehtoisia estotoimenpiteitä

Poliisilla on oltava riittävät resurssit nettivalvontaan ja lapsiin verkossa kohdistuvan seksuaalirikollisuuden torjuntaan. Teleyritykset tekevät toimialan yhteisten hankkeiden lisäksi aktiivisia toimenpiteitä alaikäisiin kohdistuvan seksuaalisen väkivallan ehkäisemiseksi.

DNA, Elisa ja Telia toimivat yhteistyössä Keskusrikospoliisin kanssa ja estävät vapaaehtoisesti KRP:n tunnistaman, lapseen kohdistuvaa seksuaalista riistoa ja väkivaltaa sisältävän materiaalin leviämisen verkossa. Verkkoalustojen käyttäjiä myös kannustetaan ilmoittamaan laittomaksi epäiltyjä verkkosisältöjä tai -toimintaa poliisille tai esimerkiksi Pelastakaa Lapset -järjestön Nettivihje -palveluun.

Digiala pyrkii toimillaan vaikuttamaan siihen, että netti on lapsille turvallinen paikka.

Teleyrityksen rooli

Teleyritys on viestintäverkkojen ylläpitäjä, jonka roolia voi verrata tienpitäjän rooliin: tienpitäjän tehtävä on rakentaa riittävät ja hyväkuntoiset tiet ja pitää niitä kunnossa, mutta sen tehtäviin ei kuulu valvoa, kuljetetaanko tietä pitkin ajavissa autoissa esimerkiksi varastettua tavaraa tai muuta rikollista aineistoa. Tämä tehtävä kuuluu poliisille. Jos operaattorilla olisi velvollisuus seurata asiakkaidensa nettiliikennettä ja puuttua siihen tarvittaessa, muuttuisi sen rooli tien ylläpitäjästä poliisiksi.

Yleisestä internetliikenteen suodattamisen oikeutuksesta päättävät muut kuin operaattorit. Suodattamista puoltavia näkökulmia ovat esimerkiksi kansalaisten turvallisuuden takaaminen, lastensuojelu ja rikollisuuden torjuminen, mutta samaan aikaan voivat toteutua myös kielteiset asiat, kuten luvallisen aineiston tai tiedon sensurointi, sananvapauden loukkaus tai yksityisyyden suojan menetys. Viestinnän luottamuksellisuudesta ja sananvapaudesta on säädetty Suomen perustuslaissa ja niiden koskemattomuus on syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Teleyritysten tehtävä on digitaalisen infrastruktuurin rakentaminen ja palvelujen tarjoaminen

Rikosten tutkinta ja tuomioiden langettaminen on viranomaisten tehtävä. Myös verkkopiratismin tai minkä tahansa muun rikollisen verkkoilmiön estämisestä päättää viranomainen. Teleyritykset toimivat viranomaisten ohjeiden mukaan vapaaehtoisesti esimerkiksi lasten seksuaalista riistoa ja kaltoinkohtelua sisältävää aineistoa suodattaakseen, mutta silloinkin viranomaiset vastaavat siitä, että estettävä viestintä on juuri sitä, mitä sen pitääkin olla ja operaattoreille jää ainoastaan suodattamisen tekninen toteuttaminen. Teleyritys ei voi eikä saa olla se, joka päättää, mitä viestintää verkossa estetään.

Silloin, kun internetliikenteen suodattamiseen ryhdytään, täytyy teleyrityksen tehtävät määritellä selkeästi. Teleyritys ei itse arvioi, mikä aineisto on laitonta, eikä ole se, joka ensisijaisesti tiedottaa käyttöönotettavasta verkkotason suodatuksesta, vaan tehtävä kuuluu suodatuskehotuksen antaneelle viranomaiselle. Suodatusjärjestelmän toimivuutta on myös säännöllisesti arvioitava: jos järjestelmä ei toimi, sitä tulee kehittää, parantaa tai se tulee lopettaa.